Kemikaalien ympäristöriskit

Kemikaalien käytöstä aiheutuvat päästöt kohdistuvat ympäristöön eri tavoin kemikaalin ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja käyttötavasta riippuen. Ympäristöhallinnon vastuulla on valvoa, seurata ja arvioida ekosysteemin altistumista kemikaaleille ja raskasmetalleille. Ihmisen kannalta erityistä huomiota on kiinnitettävä kaupunkiympäristöön, työympäristöihin ja kotitalouksiin.

Kemikaaliriskien vähentämisen keinot

Kemikaaleista aiheutuvia riskejä pyritään hallitsemaan lainsäädännöllisin, taloudellisin sekä toiminnanharjoittajan vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin. Lainsäädäntöön vaikuttavat kansallisten tavoitteiden ohella EU-lainsäädäntö sekä joukko kemikaalien riskien vähentämiseen tähtääviä kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut.

Kemikaalin oikealla valinnalla pystytään tehokkaasti vähentämään ympäristöhaittoja. Kemikaalilaissa olevan valintavelvollisuuden mukaan kemikaalin käyttäjän on arvioitava, onko mahdollista korvata haitallinen kemikaali muulla kemikaalilla tai menetelmällä.

Toiminnanharjoittajia koskevat omat sääntönsä. Ympäristölle vaarallisen kemikaalin markkinoille luovuttajan tai valmistajan on merkittävä tuotteensa asianmukaisesti. Merkintävelvoite koskee vuodesta 2002 alkaen puhtaiden aineiden lisäksi myös seoksia.

Kansallinen kemikaaliohjelma

Kansallisessa vaarallisia kemikaaleja koskevassa ohjelmassa on arvioitu kemikaalien aiheuttamaa haittaa yksittäiselle kuluttajalle, kansanterveydelle, työntekijöiden terveydelle ja ympäristölle. Ohjelman tavoitteena on, etteivät kemikaalit aiheuta Suomessa merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Ohjelma ottaa huomioon kemikaalin koko elinkaaren ja ohjelmassa on esitetty riskienhallintatoimia erityisesti sellaisille yhteiskunnan osa-alueille, jotka ovat tähän asti olleet vähemmällä huomiolla.

Pitoisuudet ympäristössä tunnetaan huonosti

Kemikaalien ympäristöpitoisuuksista tiedetään Suomessa melko vähän muiden kuin ns. klassisten ympäristömyrkkyjen (DDT, dioksiinit ja furaanit, PCB-yhdisteet) ja raskasmetallien osalta. Monet aineet päätyvät ympäristöön kotitalouksien käyttämistä tuotteista, joiden koostumus on usein huonosti tunnettu.

Haitallisia aineita päätyy jonkin verran vesiin puhdistettujen jätevesien mukana, sillä jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan vedestä lähinnä ravinteita ja kiintoainetta, ei niinkään kemikaaleja. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot mittaavat puhdistetusta jätevedestä ja lietteestä pääasiassa rehevöitymiseen liittyviä muuttujia sekä lietteen raskasmetallipitoisuuksia. Kuitenkin kunnalliseen viemäriin tulee runsaasti erilaisia kemikaaleja kotitalouksista ja yleiseen viemäriin jätevetensä johtavilta pk-yrityksiltä.

Pitoisuusmittauksiin perustuvaa kuormitustietoa on olemassa vain hyvin harvoista aineista ja näidenkin osalta vain suurimmista pistemäisistä päästölähteistä, kuten teollisuuslaitoksista. Teollisuuslaitostenkaan osalta ei useimmiten kuitenkaan tiedetä, mitä kemikaaleja laitoksen päästöt kokonaisuudessaan sisältävät. Osaa ainekuormituksesta ei edes mitata alhaisten pitoisuuksien vuoksi.

Haitallisten aineiden seurantaa tarvitaan

EU-säädökset ja kansainväliset sopimukset edellyttävät Suomelta nykyistä huomattavasti laajempaa haitallisten aineiden ympäristöpitoisuuksien seurantaa. Tähän asti vain kartoitusluonteisesti selvitetyistä kemikaaleista seurattavaksi nousevat useat pintakäsittely- ja palonestoaineet, orgaaniset tinayhdisteet sekä maatalouden kasvinsuojeluaineet. Seuraavaksi seurannan tarpeen arviointiin nousevat mm. lääkeaineet.

Tällä hetkellä joidenkin kemikaalien piste- ja hajakuormitusta arvioidaan lähinnä laskennallisesti. Erilaisten mallien antaman tiedon tueksi tarvitaan ympäristöstä mitattua pitoisuustietoa.

Ympäristömyrkkyjen kaukokulkeutumista Suomen Lappiin selvitetään 23.2.2016
Kuluttajatuotteissa yleisesti käytössä olevien ympäristömyrkkyjen esiintyvyyttä ja pitoisuuksia elinympäristössä tunnetaan huonosti. Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Ilmatieteen laitos ovat käynnistäneet arvioinnin elohopean ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen esiintymisestä Suomen Lapissa.
Lue lisää
Muovin pehmentimien käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa rajoitetaan 1.2.2016
Neljän ftalaatin käyttöä tullaan rajoittamaan sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ympäristöministeriön asetuksella. Nämä neljä ftalaattia - Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP), butyylibentsyyliftalaatti (BBP), dibutyyliftalaatti (DBP) ja di-isobutyyliftalaatti (DIBP) – on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi ja tällä perusteella ne on myös tunnistettu EU:n kemikaalilain (REACH-asetus) mukaisiksi erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi.
Lue lisää
SYKEltä asiantuntemusta ja tietoa kosmetiikan mobiilisovelluksen käyttöön 13.2.2015
Suomen ympäristökeskus on koonnut tietoa kosmetiikkatuotteiden sisältämistä mikromuoveista suomalaisen CosmEthics Oy:n kehittämään mobiilisovellukseen. Yritys on kehittänyt mobiilisovelluksen, joka lukee kosmetiikkatuotteen viivakoodin ja antaa käyttäjälle tietoa tuotteen sisältämistä ainesosista ja varoittaa muun muassa allergeeneistä ja kosmetiikassa kielletyistä aineista.
Lue lisää

Uutiset

RSS
  • Suomi panostaa entistä vahvemmin kansainväliseen kemikaaliyhteistyöhön 1.12.2014
    Suomi aikoo vahvistaa rooliaan ja profiiliaan kansainvälisessä kemikaalien hallinnassa. Toiminnan pohjaksi luodut strategiset linjaukset ovat valmistuneet eri ministeriöiden ja viranomaisten yhteistyönä ja valmistelussa on kuultu myös sidosryhmien näkemyksiä. Linjausten kattotavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kemikaalien merkittävimmät haitalliset vaikutukset on minimoitu maailmanlaajuisesti.
  • Kemikaaliturvallisuutta parannetaan viestintää tehostamalla 2.1.2014
    Suomen ensimmäinen kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva viestintäsuunnitelma on valmistunut. Sen päätavoitteena on tehostaa luotettavan kemikaalitiedon jakamista ja siten parantaa kemikaaliturvallisuutta.
Lisää uutisia

Tiedotteet

RSS
  • Väitös: Mikrobitoiminnan tehostaminen edistää torjunta-aineilla pilaantuneen maan ja pohjaveden puhdistumista 10.2.2015
    Hiilen lisääminen maaperän tai pohjaveden mikrobeille osoittautui lupaavimmaksi puhdistusmenetelmäksi torjunta-aine atratsiinia sisältävän pohjaveden ja maan puhdistuksessa. Tämä selviää Aura Nousiaisen väitöstutkimuksessa, joka tarkastetaan perjantaina 13.2.2015 Helsingin yliopistossa. Puhdistusmenetelmälle on kysyntää, koska atratsiini on yleisin pohjaveden pilaaja Suomessa. Ainetta käytetään edelleen yleisesti muualla kuin Euroopassa.
  • Suomen vesistöihin päätyy vähän kasvinsuojeluaineita, ongelmat paikallisia 30.1.2015
    Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesistöille. Kasvinsuojeluaineita päätyy vesistöön maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat pääosin alhaisia. Paikallisia haitta-aineiden ympäristönlaatunormien ylityksiä kuitenkin löytyy.
  • Pohjavesien suojelun avuksi ilmainen työkalu 28.11.2014
    Suomen ympäristökeskus on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Tavoitteena oli saada pohjavesiselvitysten tarve ja tutkimusmenetelmät yksiin kansiin, mikä parantaa pohjavesiriskien hallintaa ja selkiyttää pohjavesien suojeluun liittyvää dokumentointia.
Lisää tiedotteita
Julkaistu 10.7.2013 klo 15.46, päivitetty 22.9.2014 klo 10.59