Hyppää pääsisältöön

Jätteet ja kierrätys

Käytöstä poistuvista materiaaleista ja tuotteista tulee jätteitä, kun ne eivät enää sovellu käytettäviksi. Jätteitä syntyy yleensä ainakin jonkin verran tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa raaka-aineiden hankinnasta ja tuotteiden tuotannosta kulutukseen ja jätteiden käsittelyyn. Suomessa jätteiden määrä kytkeytyy talouden suhdanteiden kehitykseen – nousukausina jätettä syntyy enemmän kuin laskusuhdanteiden aikana.

Kuva
Jätteiden kuljetinhihna.
© Adobe Stock

Jätettä syntyy määrällisesti eniten kaivannaisteollisuuden ja rakentamisen toimialoilla, joilla käsitellään suuria materiaalimääriä. Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan Suomessa tuotettiin jätteitä vuonna 2019 noin 116 milj. tonnia. Yhdyskuntajäte tarkoittaa kotitalouksissa syntyvää ja sitä laadultaan vastaavaa jätettä, jota syntyy esimerkiksi kouluissa, kaupoissa ja toimistoissa. Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätemäärät ovat viime vuosina kasvaneet ja vuonna 2020 tuotimme asukasta kohden jo lähes 600 kiloa jätettä. 

Kiertotaloudessa jätteiden syntymistä vältetään huolellisella tuotesuunnittelulla, käyttämällä tuotteita uudelleen sekä pidentämällä tuotteiden käyttöikää korjaamalla ja huoltamalla. Jätteet palautetaan osaksi tuotantoa turvallisesti ja kestävästi. Luonnonvarojen säästämisen ohella jätteiden kierrätyksellä tähdätään energian säästöön sekä negatiivisten ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseen. Raaka-aineiden käytön vähentämisellä on myös luonnon monimuotoisuutta säästäviä vaikutuksia.

Jätteestä raaka-aineeksi

Jätteet ovat arvokas raaka-ainelähde. Jotkin jätemateriaalit, kuten metallit, ovat erityisen arvokkaita ja niiden kierrätys sujuu markkinoiden ehdoilla. Jätteet ovatkin osa globaalia raaka-ainemarkkinaa ja niitä kuljetetaan maasta toiseen hyödynnettäväksi. Lajittelu lisää jätteiden arvoa, koska erilleen kerätyt jätemateriaalit voidaan helpommin kierrättää. Lajittelematonta jätettä on usein vaikeaa hyödyntää materiaalina. 

Jätemateriaalien hyödyntämisessä vielä kehitettävää

Kaikille jätteille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole olemassa kysyntää ja kustannustehokkaita kierrätysratkaisuja. Tuotteita ei myöskään ole aina suunniteltu kierrätettäviksi. Esimerkiksi useiden materiaalien yhdistelmät voivat tuottaa haastetta kierrätysjärjestelmälle. Joissain tapauksissa jätteiden kierrätyksestäkin saattaa aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin pitää etsiä vaikutuksiltaan suotuisampia ratkaisuja. Jätehuollon vaihtoehtoja voidaan vertailla muun muassa jätehuollon elinkaarilaskennan avulla, jotta voidaan valita vaikutuksiltaan suotuisin vaihtoehto. 

Jätteiden turvallinen ja kestävä kierrätys edellyttää tietoa ja osaamista, kuten tuotesuunnittelua, datanhallintaa sekä korkeatasoista materiaalien tunnistus- ja erotteluteknologiaa. Se vaatii myös tiedon jakamista toimijalta toiselle. 

Kierrätyksen edistäminen on kaikkien jätteen tuottajien vastuulla. Ympäristöhallinto ohjaa, valvoo, seuraa, tuottaa tietoa ja kehittää kestävämpiä ratkaisuja jätteiden kiertoon saamiseksi. Vankka EU:n jätelainsäädäntö kiertotalouden ja jätteiden kierrätyksen edistämiseksi tähtää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseen.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)