Öljyjäte

Suomessa syntyy käytettyä voiteluöljyä ja muuta öljyjätettä arviolta noin 40 000 tonnia vuodessa.

EY:n jätedirektiivin (2008/98/EY) mukaan jäteöljy on ensisijaisesti uudistettava perusöljyksi ja palautettava se voiteluainekäyttöön. Jos tähän ei ole teknisiä mahdollisuuksia, jäteöljyt ja muut öljyjätteet on hyödynnettävä energiana. EY:n jätedirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön jätelailla (646/2011) ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella jätteistä (179/2012).

Öljyjätteiden keräys ja käsittely

Öljyjätteiden asianmukaisesta keräyksestä ja käsittelystä on säädetty jätelaissa. Öljyjätteen kuljetus edellyttää kuljettajan rekisteröitymistä jätehuoltorekisteriin. Öljyjätteen käsittely edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa. Öljyjätteen pienpolttoa on rajoitettu jätteen polttamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (151/2013), joka kieltää jäteöljyjen polton alle 5 MW:n kattilalaitoksissa. Yritysten jäteöljyjen jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija. Kotitalouksien ja kohtuullisessa määrin maa- ja metsätalouden öljyjätteiden keräämisestä vastaa kunta.

Öljyjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Erilaatuiset voiteluöljyjätteet on kerättävä erikseen, jolloin niiden käsittely- ja kierrätysmahdollisuudet paranevat. Kerätty jäteöljy jaetaan hyvälaatuiseen käytettyyn mustaan voiteluöljyyn, hyvälaatuiseen käytettyyn kirkkaaseen voiteluöljyyn sekä kunnan asukkailtaan keräämään käytettyyn voiteluöljyyn. Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka käyttävät kierrätettyä voiteluöljyjätettä uusien voiteluöljytuotteiden valmistuksessa. Kunnan keräämä öljy hyödynnetään pääasiassa energiana.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi,
p. 0295 250 225

Julkaistu 3.6.2013 klo 13.41, päivitetty 11.5.2018 klo 10.16