Jätehuollon vastuut ja järjestäminen

Jätehuollon järjestämisestä vastaa jätelain mukaan ensisijaisesti jätteen haltija, kuten yksityinen henkilö, kiinteistön haltija tai yritys. Tästä pääsäännöstä poiketen kunnilla sekä eräiden tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on myös osaltaan vastuu jätehuollon järjestämisestä.

Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää ympäristö- ja terveyshaitan torjuntamenetelmää. Jätteen hylkääminen tai hallitsematon käsittely on jätelain mukaan kielletty.

Kunnan vastuut

Kunnilla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyneen jätteen ja maatalouden vaarallisen jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Lisäksi kunnan on huolehdittava julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan sekä koulutustoiminnan yhdyskuntajätteestä. Kunta vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Tarkemmin kunnan vastuut kerrotaan jätelain 32 §:ssä.

Käytännössä monet kunnat ovat antaneet suurimman osan käytännön jätehuoltotehtävistään alueellisille jätehuoltoyhtiöille, jotka useimmiten hankkivat tarvitsemansa palvelut kilpailuttamalla yksityisiä jätehuoltoyrittäjiä. Lisätietoa alueellisten jätehuoltoyhtiöiden toiminnasta löytyy Jätelaitosyhdistyksen verkkopalvelusta.

Jätemaksu ja jätetaksa kunnallisessa jätehuollossa

Jätelain mukaan kunnan on perittävä järjestämänsä jätehuollon kustannukset jätteen haltijalta. Maksulla katetaan jätehuollon tehtävien hoitamisesta, mm. käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätelain etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Kunnassa noudatettavat jätemaksut sekä jätemaksujen perusteet määrätään kunnan jätetaksassa. Jätemaksun määrään vaikuttavat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat.  Maksuun vaikuttavat myös jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella; käyttääkö kiinteistönomistaja kunnan keräysvälineitä sekä jätteen kuljetusmatka, mikäli jäte noudetaan kiinteistöltä erikseen, yksittäisenä kuljetuksena. Määräytymisperusteena voidaan myös pitää kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää tai kiinteistön käyttötarkoitusta, jos jätteen määrää ja laatua on muutoin vaikea selvittää.

Lisäksi kunta voi periä erillistä perusmaksua eli ns. ekomaksua, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kulut. Perusmaksun perusteena voidaan käyttää kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää tai kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta.

Kunnan jätemaksusta voi tehdä 14 päivää laskun saamisesta muistutuksen kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen tekee muistutuksen perusteella päätöksen. Muilla kuin kunnan jätehuoltoviranomaisella ei ole mahdollisuutta tehdä muutoksia jätemaksuun.

Tuottajavastuu

Kunta ei vastaa jätteistä, joita koskee niin sanottu tuottajavastuu. Se tarkoittaa tuotteen valmistajan tai maahantuojan (eli niin sanotun tuottajan) vastuuta tuotteen jätehuollon järjestämisestä ja kustantamisesta.

Tuottajavastuu koskee seuraavia tuotteita: moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon ja laitteen renkaita; henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja; paristoja ja akkuja; sanomalehtiä, aikakauslehdet, toimistopapereita ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita; sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä pakkauksia. Tällaisille jätteille tuottajien tai niiden muodostamien tuottajayhteisöjen velvollisuus on järjestää alueellisia keräyspisteitä. Useimpien alueellisten keräyspisteiden osoitteet löytyvät www.kierratys.info -verkkopalvelusta.

Tietoa jätehuollon järjestämisestä

Jätehuollon järjestämisestä sekä oman kuntasi jätehuollon palveluista saat lisätietoa kunnan jätehuollosta vastaavalta taholta, esimerkiksi kunnan ympäristösihteeriltä tai alueelliselta jätehuoltoyhtiöltä. Kunnallisista jätehuoltoyhtiöistä löytyy lisätietoa Jätehuoltoyhdistys ry:stä (linkki oikealla).

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Sirje Stén, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Julkaistu 13.6.2013 klo 15.18, päivitetty 11.8.2017 klo 9.07