Jätteet ja jätehuolto

Ajankohtaista

Raportti: Jätteiden keräystavoitteisiin yltäminen vaatii nykyistä tiukempia velvoitteita Suomessa

13.6.2018
Ympäristöministeriön teettämässä hankkeessa selvisi, että kansallisen tason erilliskeräysvelvoitteet, painoon perustuvat jätemaksut ja nykyistä laajempi lajitteluneuvonta saattaisivat olla toimivia yhdyskuntajätteen kierrätykseen ohjaavia keinoja.

Jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suomen ja EU:n jätepolitiikka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

  • Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistään.
  • Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista.
  • Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta.
  • Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan.
  • Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.
  • Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä.

Perusperiaatteet on siirretty Suomen jätelainsäädäntöön.

Etusijajärjestys ohjaa jätehuoltoa

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys:

  • Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
  • Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten.
  • Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä aineena ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.
  • Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 162
Julkaistu 13.6.2013 klo 14.25, päivitetty 20.4.2018 klo 10.23