Kallion murskaaminen korvaa soranottoa

Pitkän aikavälin kehitys:
Soraa ja kalliokiveä käytetään runsaasti. Jokaista suomalaista kohti käytettiin vuonna 2013 noin 15,5 tonnia.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Kiviaineksen käyttö vaihtelee lähinnä talouden ja rakentamisen volyymin mukaan.
Suhteessa tavoitteisiin:
Soran ja kalliokiven otolle ei ole asetettu vähennystavoitteita.

Soran ja kalliokiven otto 1990-2013

Soran ja kalliokiven otto
Lähde: Suomen ympäristökeskus ja Infra ry. 2014.

Harjut ja kalliot ovat arvokkaita elinympäristöjä

Soraa ja kalliokiveä käytettiin Suomessa vuonna 2013 yhteensä noin 85 miljoonaa tonnia, eli noin 15,5 tonnia jokaista suomalaista kohden. Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin vuosina 2009–2012, mutta selvästi vähemmän kuin vuosina 2007 ja 2008, ennen kuin talouden ongelmat vähensivät rakentamista.

Merkittävin suuntaus maa-ainesten otossa on viime vuosikymmeninä ollut se, että kalliosta murskaamalla tehty sepeli on korvannut harjuista kaivettavaa soraa ja hiekkaa. Nykyisin jo lähes kaksi kolmasosaa otetusta maa-aineksesta on kalliomursketta, kun vielä 20 vuotta sitten sen osuus oli yksi kolmasosa.

Soran käyttöä ovat hillinneet pula soravaroista ja pohjaveden suojelun asettamat rajoitukset. Lisäksi tehokkaammat ja halvemmat louhinta- ja murskaustekniikat ovat parantaneet kalliomurskeen kilpailukykyä. Räjäytysten ja siirrettävien murskausasemien avulla esimerkiksi tienrakennuksessa voidaan yhä enemmän hyödyntää tielinjauksen alta louhittavaa kalliota.

Sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä. Lisäksi kallioiden lajisto suhteessa kallioiden määrään on poikkeuksellisen runsas. Noin 6 prosenttia Suomen eliölajeista elää kallioilla, vaikka kalliopaljastumia on maapinta-alasta vain alle 2 prosenttia. Uhanalaisista lajeistamme 8 prosenttia esiintyy ensisijaisesti tai ainoastaan kallioilla ja kivikoissa.

Kestävän kiviaineshuollon tavoitteena on lisätä uusiomateriaalien käyttöä. Tavoitteena on vähentää luonnon kiviainesvarojen käyttöä ja jätteen syntymistä maanrakennuksessa. Potentiaalisia uusiomateriaaleja arvioidaan muodostuvan vuosittain 70-80 miljoonaa tonnia. Uusiomateriaalien käyttö on nykyisin arviolta 2-3 prosenttia kiviainesten kokonaiskäytöstä. Tavoitteena on nostaa uusiomateriaaalien osuus 10 prosenttiin lähivuosina.

 

Lähteet:

  • Suomen ympäristökeskus ja Infra ry. 2014.
  • Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010.

 

Julkaistu 15.4.2015 klo 9.43, päivitetty 14.10.2015 klo 15.10