Viidennes Euroopan pinta-alasta on suojeltua

Tärkeimpien suojelualueiden osuus maapinta-alasta eri maissa 2010

Suojelualueiden osuus
1) Poislukien Grönlanti. Lähde: Ympäristötilasto vuosikirja 2013. Tilastokeskus. 2013.

Suomen luonnonsuojelualueet ja erämaa-alueet vuoden 2012 alussa

Luonnonsuojelualueet

Luokka muut sisältää Ahvenanmaan luonnonsuojelualueet, lehtojensuojelualueet, vanhat metsät, hylkeidensuojelualueet, Metsähallituksen perustamat luonnonsuojelualueet ja muut valtion luonnonsuojelualueet. Lähde Ympäristöministeriö ja Metsähallitus. 2013.

Suojelualueiden pinta-alaa tarkasteltaessa Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa lähelle keskiarvoa. Luonnonsuojelualueet ja erämaa-alueet kattavat noin yhdeksän prosenttia maamme pinta-alasta. Kansainvälisten vertailujen tekeminen suojelualueista on vaikeaa, koska eri mailla on erilaiset suojelukriteerit. Joissakin maissa suojelualueella voidaan esimerkiksi sallia teollinen toiminta tai laajamittainen maanviljely. Myös Suomessa on hyvin monella tavalla suojeltuja alueita, vaikka keskimäärin suojelu onkin suhteellisen tiukkaa.

Luonnon monimuotoisuuden suojelulla alueita rauhoittamalla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin jo 1916 Mallatuntureille. Ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot perustettiin vuonna 1938. Vuoden 2012 alussa erilaisia suojelualueita oli jo lähes 9 000. Niistä valtaosa on pieniä yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Kansallispuistoja on 37, joista tuoreimmat – Sipoonkorpi ja Selkämeri – perustettiin vuonna 2011. Kansallispuistot kattavat suhteellisesti parhaiten tunturialueet. Selvästi heikompi tilanne on sisävesien kohdalla, joiden osuus kansallispuistoverkostosta ei vastaa sisävesien yleisyyttä Suomessa.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian päätavoite on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Strategian toteuttamiseksi laaditun toimintaohjelman punaisena lankana on, ettei luonnon monimuotoisuutta turvata yksinomaan perinteisillä luonnonsuojelun keinoilla, kuten luonnonsuojelualueilla, vaan omaksumalla suojelun arvot keskeiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Myös talouskäytössä olevat alueet ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeitä. Niillä luonnon monimuotoisuuden turvaamista pyritään edistämään lainsäädännöllisten rajoitteiden ohella monin vapaaehtoisin keinoin, kuten metsien sertifioinnilla ja useilla maatalouden ympäristötuen toimenpiteillä.

Lähteet:

  • Protected areas in Europe - an overview. EEA Report No 5/2012.
  • Ympäristöministeriö ja Metsähallitus. 2013.
  • Ahokumpu A-L.: Kotomaamme koko kuva? Suomen kansallispuistoverkoston pinta-alan ja maanpeitteen kehitys 1938–2012. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto. 2013.

 

Julkaistu 19.8.2015 klo 14.07, päivitetty 22.7.2016 klo 14.09

Aihealue: