Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma

Suomen vesien tilaa heikentää laaja-alaisimmin haja- ja pistelähteistä sekä ilmaperäisestä laskeumasta aiheutuva rehevöittävien aineiden, fosforin ja typen kuormitus. Hajakuormitus edustaa fosforin osalta yli kolmea neljäsosaa ja typen osalta reilua puolta ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Molempien ravinteiden suhteen ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus ylittää selvästi luonnon huuhtouman valtakunnan tasolla. Paikallisesti pinta- ja pohjavesien tilaa heikentävät myös eri toiminnoista peräisin olevat orgaanisten aineiden sekä metallien ja muiden epäorgaanisten aineiden päästöt. Kivennäis- ja turvemaiden käsittelyt kuten ojitukset ja maan muokkaukset aiheuttavat lisäksi mm. kiintoaineen huuhtoutumista vesiin laajoilla alueilla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty fosfori- ja typpikuormitus eri lähteistä sekä arvio laskeumasta ja luonnon huuhtoumasta Suomessa vuonna 2015.

Päästölähteet

Fosfori
t/a

Typpi
t/a
Fosfori
%
Typpi
%
Pistemäinen kuormitus        
Massa- ja paperiteollisuus

130

2 073

4,3

3,3

Muu teollisuus

15

1 043

0,5

1,6

Yhdyskunnat

143

10 538

4,7

16,6

Kalankasvatus

60

544

2,0

0,9

Turkistarhaus

45

430

1,5

0,7

Turvetuotanto

17

556

0,6

0,9

Pistemäinen kuormitus yhteensä

411

15 184

13,5

24,0

Hajakuormitus        
Maatalous

1 800

30 200

59,1

47,6

Haja-asutus

400

2 750

13,1

4,3

Metsätalous

231

3 253

7,6

5,1

Hajakuormitus yhteensä

2 431

36 203

79,8

57,1

Laskeuma

205

12 000

6,7

18,9

Kuormitus yhteensä

3 047

63 387

100,0

100,0

Luonnon huuhtouma

1 600

41 500

   
Teollisuus, kalankasvatus  ja yhdyskunnat  v. 2015.
Tiedot perustuvat VAHTI-tietojärjestelmän tietoihin 29.9.2016.
Muut päästölähteet ja luonnon huuhtouma SYKEn laskema arvio.

Fosforipäästölähteet

Fosforipäästölähteet

Typpipäästölähteet

Typpipäästölähteet
Julkaistu 30.8.2013 klo 10.52, päivitetty 6.2.2017 klo 14.35