Vesistöjen kuormitus ja luonnon huuhtouma

Suomen vesien tilaa heikentää laaja-alaisimmin haja- ja pistelähteistä sekä ilmaperäisestä laskeumasta aiheutuva rehevöittävien aineiden, fosforin ja typen kuormitus. Hajakuormitus edustaa fosforin osalta yli kolmea neljäsosaa ja typen osalta reilua puolta ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Molempien ravinteiden suhteen ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus ylittää selvästi luonnon huuhtouman valtakunnan tasolla. Paikallisesti pinta- ja pohjavesien tilaa heikentävät myös eri toiminnoista peräisin olevat orgaanisten aineiden sekä metallien ja muiden epäorgaanisten aineiden päästöt. Kivennäis- ja turvemaiden käsittelyt kuten ojitukset ja maan muokkaukset aiheuttavat lisäksi mm. kiintoaineen huuhtoutumista vesiin laajoilla alueilla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty fosfori- ja typpikuormitus eri lähteistä sekä arvio laskeumasta ja luonnon huuhtoumasta Suomessa vuonna 2016.

Päästölähteet

Fosfori
t/a

Typpi
t/a
Fosfori
%
Typpi
%
Pistemäinen kuormitus        
Massa- ja paperiteollisuus

122

2 090

4,0

3,4

Muu teollisuus

21

1 160

0,7

1,9

Yhdyskunnat

161

10 748

5,3

17,4

Kalankasvatus

59

589

1,9

1,0

Turkistarhaus

45

430

1,5

0,7

Turvetuotanto

14

383

0,5

0,6

Pistemäinen kuormitus yhteensä

422

15 400

13,9

24,9

Hajakuormitus        
Maatalous

1 800

30 200

59,2

48,9

Haja-asutus

400

2 750

13,1

4,4

Metsätalous

231

3 253

7,6

5,3

Hajakuormitus yhteensä

2 431

36 203

79,9

58,6

Laskeuma

190

10 200

6,2

16,5

Kuormitus yhteensä

3 043

61 803

100,0

100,0

Luonnon huuhtouma

1 600

41 500

   
Teollisuus, kalankasvatus  ja yhdyskunnat  v. 2016.
Tiedot perustuvat VAHTI-tietojärjestelmän tietoihin 21.8.2017.
Muut päästölähteet ja luonnon huuhtouma SYKEn laskema arvio.

Fosforipäästölähteet

Fosforipäästölähteet

Typpipäästölähteet

Typpipäästölähteet
Julkaistu 30.8.2013 klo 10.52, päivitetty 4.9.2017 klo 12.41