Vesihuoltolaitosten raportteja

Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja systemaattisesti 1960-luvulta lähtien. Tietojen koonti järjestyi laitoksille tehdyillä kyselyillä aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen tietoa on koottu erilaisiin tietojärjestelmiin. Vuodesta 2016 lähtien on käytössä ollut Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI).

Vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on nähtävillä raporteilla 1-8. Raporteilta ilmenee myös tietojen täyttöaste. Raporteille tuodaan uusi kalenterivuosi kun tiedot on tallennettu huhtikuun lopussa.

Tietoja voi tarkastella erikokoisilta alueilta: yhteenlaskettuja tietoja koko Suomesta, ELY-keskuksittain tai kunnittain, tai tarkasteluun voi valita yksittäisen laitoksen tietoja. Laitoksia voi myös vertailla.

Raportteja voi käyttää joko suoraan ja aloitusnäkymää voi tarkentaa plus-merkistä haluttuun tasoon. Raportteihin voi myös valita parametrit raportin oikean laidan valintaikkunasta. Valintaikkuna toimii siten, että ensin valitaan ELY-keskus (tai keskukset), jonka jälkeen kunta (tai kunnat) jonka jälkeen vesihuoltolaitos (tai laitokset), sekä halutut vuodet.

Pitkiä raportteja selataan sivu kerrallaan ylälaidan nuolien avulla. Kohdasta ”Toiminnot” raportit voi tulostaa tai ladata omalle koneelle (”Vie”).

HUOM! Raportit latautuvat hitaasti, sillä aineiston määrä on suuri.

VEETI-julkiraportit_valikko
 
 

RAPORTIT (suluissa linkki sisältökuvaukseen):

  1. Tunnuslukuraportti (raportin kuvaus)
  2. Toimintakertomuksen avainlukuja (raportin kuvaus)
  3. Liittyjämäärä: vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkko (raportin kuvaus)
  4. Vedenottomäärät (raportin kuvaus)
  5. Veden ominaiskäyttö (raportin kuvaus)
  6. Vesihuollon maksut (raportin kuvaus)
  7. Vesihuoltolaitosten investoinnit (raportin kuvaus)
  8. Vesijohtoverkkojen kokonaispituus (raportin kuvaus)
  9. Viemäriverkkojen kokonaispituus (raportin kuvaus)

1. Tunnuslukuraportti

Raportti voidaan hakea useammalle vesihuoltolaitokselle kerrallaan ja vertailuun on mahdollista ottaa mukaan koko maan keskiarvo. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat näkyvät raportilla.

2. Toimintakertomuksen avainlukuja

Raportti voidaan hakea vain yhdelle vesihuoltolaitokselle kerrallaan. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan avainluvuista. Osa raportin tiedoista on laskennallisia tunnuslukuja, jotka lasketaan vesihuoltolaitoksen ilmoittamista tiedoista.

3. Liittyjämäärä: vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkko

Liittyjiksi lasketaan vain vakituisen asumisen henkilömäärä (kappalemäärä asukkaita). Mukaan ei lasketa esim. varuskuntien varusmiehiä, koulujen oppilaita, sairaaloiden potilaita eikä vapaa-ajan asukkaita.

Liittyjämäärät on laskettu laitoksilla eri menetelmillä. Liittyjämäärät perustuvat osittain laitoksen arvioon, koska tarkkoja asukasmääriä ei ole aina saatavana.

Raportilla tulostuu laitosten ilmoittama liittyjämäärä verkoittain (vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkko) vuosittain. Liittyjämäärä on yhteenlaskettu tieto toiminta-alueella ja toiminta-alueen ulkopuolella olevista liittyjistä.

4. Vedenottomäärät

Veden tyyppi on valittu, kun vedenottamo on määritelty. Talousvesi voi olla joko pinta-, pohja-, tekopohja- tai kalliopohjavettä, tai pohjavesi+rantaimeytyminen. Vesimäärä on vesityypin ottamoiden yhteenlaskettu verkostoon pumpattu talousveden määrä vuodessa (milj.m³/a). Luvuista on mukana se raakavesi, joka käytetään laitoksella eikä pumpata verkostoon, sekä vuotovesi.

5. Veden ominaiskäyttö

Veden ominaiskäyttö (l/as.vrk) on vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaama talousvesimäärä jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskäyttö lasketaan muodostuvan mm. kotitalouksista, teollisuudesta, maataloudesta, julkisista palveluista, palonsammutusvedestä, mittaamattomasta vedenkäytöstä ja vuotovedestä. Tunnusluku ei siis kuvaa kotitalouksien vedenkäyttöä vaan se on yhteiskunnan vedenkäytön tunnusluku.

Alueelliset keskiarvot (kunta, ELY-keskus, koko maa) lasketaan jakamalla koko alueella pumpattu vesimäärä alueen asukasmäärällä, eli nk painotettu keskiarvo.

6. Vesihuollon maksut

Vesihuollon maksut- raportille tulostuu koko Suomen keskiarvo. Tarkasteltaessa tiettyä laitosta tai useampaa laitosta, valinta tehdään valintaikkunan avulla. Maksut ilmoitetaan arvonlisäverollisina (sis. ALV) aina mikäli hinnoissa on arvonlisävero.

Vesihuoltopalveluiden hinnoittelussa on kolmentyyppisiä maksuja: käytön määrän perustuvat veden kulutusmaksut ja jätevesi- ja hulevesimaksut, liittymismaksut ja perusmaksut.

Käyttömaksu (€/m3) on maksu, jonka suuruus määräytyy vesimäärän (talousvesi / jätevesi / hulevesi) mukaan.

Liittymismaksu (€) laskutetaan kiinteistöiltä silloin, kun ne liitetään vesihuolto-organisaation verkkoon. Maksu on kertaluonteinen.

Perusmaksu (€/vuosi) on vuosittainen summa, joka kohdistuu vesihuolto-organisaation kiinteisiin kuluihin. Mahdollinen mittarimaksu lasketaan lisäksi tähän taksaan.

Liittymis- ja perusmaksujen osalta käytetään Vesilaitosyhdistyksen (VVY ry) määrittelemiä talotyyppejä, joille nämä maksut arvioidaan. Mittarin kokona käytetään tyypillistä mittaria tämänkaltaisille taloille.

Tyyppitalojen määritelmät

 

Omakotitalo (VVY)

Rivitalo

Kerrostalo (VVY)

Huoneistoja

1

5

30

Huoneistoala (m2)

120

500

2000

Kerrosala (m2)

150

600

2500

Asukkaita

3

15

75

Tontti (m2)

1000

2500

5000

Veden kulutus (m3/a)

180

900

5000

Lisäksi maksuista lasketaan tunnusluvuksi vertailuhinta (€/m3) jokaiselle talotyypille. Vertailuhinta lasketaan kaavalla:

Vertailuhinta (€/m3) = (T + U) + ((V + 0.03 * X) / K)

T = Käyttömaksu (talousvesi) (€/m3)
U = Käyttömaksu (jätevesi) (€/m3)
V = Perusmaksut yhteensä (€/vuosi)
X = Liittymismaksut yhteensä (€/vuosi)
K = Kiinteistötyyppikohtainen kerroin: omakotitalo=180; rivitalo=900; kerrostalo=5000

7. Vesihuoltolaitosten investoinnit

Raportille tulostuu vesihuoltolaitosten investoinnit jaoteltuna seuraaviin investointityyppeihin:

  • Vesijohdot ja verkostovarusteet  
  • Ottamot ja vedenkäsittelyrakenteet  
  • Jätevesiviemärit ja jäteveden pumppaamot  
  • Jätevedenpuhdistamot  
  • Hulevesiviemärit ja pumppaamot  
  • Muu

Raportille tulostuvat kaikki investointityypit, vaikka vesihuoltolaitoksella ei kaikkia sektoritoimintoja olisi.

8. Vesijohtoverkkojen kokonaispituus

Vesijohtoverkkojen kokonaispituuteen (km) on laskettu runkovesijohdot ja raakavesijohdot. Pituuksiin eivät sisälly tonttijohdot. Putket jaotellaan materiaalin mukaan muoviputkiin, asbestisementtiputkiin, metalliputkiin ja muihin. Muoviputkiin luetaan mukaan kuuluvaksi PE- ja PVC-muoviputket sekä muut muoviputket.

9. Viemäriverkkojen kokonaispituus

Viemärit ovat sekä jätevesi- että sekaviemäreitä, mukana ei ole hulevesiverkkojen pituuksia. Viemärit jaotellaan materiaalin mukaan muovi-, betoni- ja asbestisementtiviemäreihin, sekä muihin materiaaleihin. Muoviviemärit ovat PE- ja PVC-muoviputkia sekä muita muoviputkia. Muita putkia ovat esim. tunnelit ja puuputket. Viemäriverkkojen kokonaispituus ilmoitetaan kilometreinä (km).

Julkaistu 21.9.2016 klo 11.03, päivitetty 5.6.2017 klo 10.16