Pohjavesitietojärjestelmä - ohjeita tiedontuottajille

Pohjavesitietojärjestelmä (POVET) kattaa ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta (n. 6 000 kpl) ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta (80 kpl) saatavat tiedot. Lisäksi järjestelmään tallennetaan tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä havaintopaikoista, kuten kaivoista ja lähteistä. POVET on osa ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmää (HERTTA), johon kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä.

Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

ELY-keskukset vastaavat kukin oman alueensa pohjavesialueiden valvonnasta, tutkimuksesta ja pohjavesialueita koskevan tiedon tuottamisesta. SYKE huolehtii valtakunnallisten yhteenvetotietojen tuottamisesta eri tahojen tarpeisiin. Erilaisista velvoitetarkkailuista (mm. vedenottamot, likaantumistapaukset) ympäristökeskuksille toimitettavien havaintotietojen viennistä tietojärjestelmään vastaavat alueelliset ympäristökeskukset. Pohjavesialueiden näytteenotto- ja havainnointiohjelmissa on suuria eroja ja osalla pohjavesialueita ei ole ohjelmaa lainkaan, josta johtuen havainnointikertojen vuosittainen määrä vaihtelee alueittain suuresti.

Pohjavesiasemaverkosto sisältää 80 pohjavesiasemaa 13 ELY-keskuksen alueella. SYKE hoitaa työn koordinoinnin, havaitsijat suorittavat rutiinimittaukset ja aluekeskusten hydrologisesta toiminnasta vastaavat henkilöt suorittavat erikoismittaukset, kunnossapidon ja asemien peruskorjaukset. Vesinäytteet haetaan  ELY-keskusten laboratorioiden toimesta.

Vesinäytteet otetaan pohjavesiputkista 2-4 kertaa vuodessa, lysimetreistä ja suotokouruista 2-4 kertaa. Luminäyte otetaan kultakin asemalta kevättalvella.

Pohjavesipinnan korkeushavaintoja saadaan kullakin asemalla kymmeneltä pohjavesiputkelta kahden viikon välein, routaa ja lumen paksuutta mitataan talvikauden aikana myös kahden viikon välein. Limnikaivoista saadaan jatkuvaa pohjavedenpinnankorkeuden mittaustietoa ja noin kymmenen lysimetriä toimii ympäri vuoden. Loput lysimetrit toimivat vain kesäajan. Kahdeksalla pohjavesiasemalla mitataan maankosteutta neutronmittarilla keskimäärin kaksitoista kertaa vuodessa.

Lisätietoja

Pohjavesialueet
Johtava geologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus,
Kulutuksen ja tuotannun keskus

Pohjavesiasemat
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus,
Vesikeskus
 

Julkaistu 27.12.2017 klo 13.45, päivitetty 27.12.2017 klo 13.43