Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta. 

Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.

Päästöjen seuranta

Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2016).

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu ilmanlaadun ohjearvoja  ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa. 

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium.  Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä  muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöjen aikasarjat

 

Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2016 alla olevasta valikosta  tai saat ne myös aikasarjataulukoissa. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet. Mikäli kuvaaja ei näy, kokeile uudelleen päivittämällä tämä sivu.
 

Vuosien 1990-2016 päästöt

 

Päästölähteet

Päästöt ovat saatavilla päästölähteittäin vuosilta 1990-2016.
 
 

Päästöt taulukkomuodossa

SOx  rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna

NOx typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuna

NH3 ammoniakki

NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani

CO hiilimonoksidi

PMtot kokonaishiukkaset

PM10 halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset

PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset

BC mustahiili

 

 
 

Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia)

SOx
(SO2:na)
NOx
(NO2:na)
NH3 NMVOC CO PMtot PM10 PM2,5 BC
1990 249 306 34 233 721 99 73 48 10.2
1991 205 295 32 220 688 86 65 48 9.7
1992 156 275 31 215 668 78 59 40 9.4
1993 137 278 31 208 655 73 56 37 9.2
1994 123 278 32 206 636 73 55 36 9.1
1995 104 258 32 200 630 68 51 35 8.9
1996 109 262 33 194 620 66 50 34 8.6
1997 101 258 35 191 617 66 50 33 8.4
1998 93 246 34 185 609 61 46 31 8.3
1999 92 243 37 182 592 62 47 31 8.0
  2000 82 234 34 176 562 58 44 29 7.6
2001 96 236 34 173 558 60 45 30 7.7
2002 90 236 35 168 542 61 45 30 7.6
2003 101 244 36 161 518 62 46 29 7.3
2004  84 233 36 156 503 60 45 28 7.0
2005 70 205 37 145 475 58 43 28 6.5
2006 83 221 36 141 465 61 44 27 6.3
2007 81 209 35 137 447 57 42 25 6.1
2008 67 191 34 123 423 55 40 24 6.1
2009 59 171 35 113 397 54 38 24 5.9
2010 66 184 35 116 410 57 41 26 6.3
2011 60 169 34 104 373 53 37 22 5.3
2012 50 160 33 101 364 51 35 22 5.4
2013 48 156 33 101 350 49 34 21 5.0
2014 44 148 33 94 344 49 34 21 4.9
2015 41 134 31 88 322 46 32 19 4.5
2016 40 131 31 88 324 48 33 20 4.7

 

 

 

Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia)

  Lyijy   
(Pb)

Kadmium
(Cd)

Elohopea
(Hg)

Arseeni
(As)

Kromi
(Cr)

Kupari
(Cu)

Nikkeli
(Ni)

Sinkki
(Zn)

1990

151

6.5

1.1

35

46

170

77

687

1991

94

3.6

0.9

24

58

162

60

476

1992

70

3.2

0.9

18

46

137

51

381

1993

70

3.2

0.8

16

31

125

44

353

1994

77

2.5

0.8

11

34

119

43

408

1995

76

2.0

0.8

5.2

29

130

46

409

1996

53

1.8

0.9

8.4

32

124

37

276

1997

36

1.4

0.8

13

28

144

38

154

1998

41

1.5

0.7

14

29

102

33

158

1999

38

1.4

0.6

5.2

30

83

37

148

2000

34

1.3

0.6

4.3

27

78

34

135

2001

33

1.6

0.7

5.1

24

78

32

139

2002 33 1.2 0.7 3.9 38 78 38 155
2003 26 1.2 0.8 3.6 28 68 35 134
2004 27 1.5 0.8 4.0 25 63 30 131
2005 22 1.3 0.9 2.9 19 58 26 124
2006 25 1.3 1.0 2.9 24 58 28 126
2007 22 1.1 0.9 2.9 28 57 25 118
2008 20 1.3 0.8 3.1 25 55 22 129
2009 17 1.2 0.8 2.9 16 51 20 128
2010 21 1.3 0.9 3.4 25 50 23 140
2011 20 1.3 0.8 2.9 16 51 20 136
2012 17 1.2 0.7 2.6 17 47 19 138
2013 16 1.2 0.8 2.7 17 47 17 134
2014 17 0.9 0.7 2.7 22 45 17 140
2015 15 0.9 0.6 2.4 16 40 16 127
2016 16 1.0 0.6 2.5 17 41 16 135

 

 

 

Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat

g I-TEQ

t

kg

kg kg

Dioksiini ja furaanit      

Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)

Heksaklooribentseeni (HCB)

Polyklooratut bifelyynit (PCB) Pentakloorifenolit
(PCP)
1990 18

7.1

37 33

15

1991 19

7.5

36 31

17

1992 18

7.1

37 31

19

1993 18

7.4

37 33

22

1994 19

7.5

36 36

24

1995 19

7.6

35 36

18

1996 18

7.9

38 37

13

1997 18

8.0

38 37

20

1998 18

8.2

38 42

27

1999 18

8.0

38 40

41

2000 19

7.6

38 40

55

2001 16

8.4

18 38

46

2002 16 8.6 12 39 21
2003 14

8.7

10 40

19

2004 14 8.8 26 42 17
2005 14 8.7 32 41 16
2006 15 8.9 36 43 15
2007 14 9.0 38 43 21
2008 17 9.7 18 43 33
2009 12 10.1 26 34 32
2010 16 11.3 8 39 32
2011 14 9.6 26 40 46
2012 15 10.3 9 37 47
2013 15 9.7 17 36 47
2014 16 9.8 21 37  
2015 14 9.4 16 36  
2016 16 10.2 59 37  

 

Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin

Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:

  • fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
  • teollisuusprosesseista
  • tuotteiden käytöstä
  • maataloudesta
  • jätteiden käsittelystä
  • esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt

 

Julkaistu 8.12.2015 klo 13.47, päivitetty 5.9.2018 klo 13.15