YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta.
Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.
Päästöjen seuranta
Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2013).
Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu imanlaadun ohjearvoja ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.
Happamoitavat päästöt
Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).
Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).
Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.
Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa.
Hiilimonoksidi
Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.
Hiukkaset
Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.
Raskasmetallit
Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.
Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.
Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet
Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.
Päästöjen aikasarjat
Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2015 alla olevasta valikosta tai saat ne myös
aikasarjataulukoissa. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet.
Vuosien 1990-2015 päästöt
Päästölähteet
Päästöt ovat saatavilla päästölähteittäin vuosien 2013-2015 osalta pääluokittain, aiempien vuosien osalta vain pääluokittain
pdf-muodossa.
Päästöt taulukkomuodossa
SOx rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna
NOx typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuna
NH3 ammoniakki
NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani
CO hiilimonoksidi
PMtot kokonaishiukkaset
PM10 halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset
PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset
BC mustahiili
|
Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia)
Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamenetelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä. Tällä hetkellä vain maatalouden päästöarviot on laskettu samoilla menetelmillä koko aikasarjassa.
|
SOx
(SO2:na) |
NOx
(NO2:na) |
NH3 |
NMVOC |
CO |
PMtot |
PM10 |
PM2,5 |
BC |
1990 |
263 |
285 |
34 |
270 |
723 |
Suomen hiukkaspäästöt
on inventoitu ensimmäistä
kertaa kokonais- ja
pienhiukkasosuuksina
vuoden 2000 päästöistä |
1991 |
198 |
276 |
32 |
255 |
692 |
1992 |
144 |
280 |
31 |
250 |
666 |
1993 |
126 |
278 |
31 |
243 |
641 |
1994 |
118 |
279 |
32 |
245 |
632 |
1995 |
99 |
254 |
33 |
234 |
624 |
1996 |
109 |
262 |
34 |
229 |
645 |
1997 |
104 |
251 |
35 |
226 |
642 |
1998 |
94 |
244 |
35 |
222 |
643 |
1999 |
91 |
213 |
37 |
217 |
606* |
2000 |
79 |
201 |
34 |
183 |
611 |
78 |
58 |
42 |
6.5 |
2001 |
86 |
211 |
34 |
181 |
603 |
87 |
60 |
44 |
6.6 |
2002 |
80 |
201 |
35 |
175 |
598 |
91 |
62 |
46 |
6.5 |
2003 |
100 |
215 |
36 |
168 |
578 |
90 |
61 |
45 |
6.4 |
2004 |
84 |
195 |
36 |
164 |
566 |
83 |
58 |
42 |
6.2 |
2005 |
69 |
169 |
37 |
151 |
530 |
87 |
57 |
42 |
6.0 |
2006 |
84 |
188 |
36 |
147 |
507 |
99 |
64 |
45 |
5.9 |
2007 |
83 |
187 |
36 |
142 |
501 |
79 |
52 |
37 |
5.8 |
2008 |
70 |
168 |
35 |
131 |
486 |
73 |
49 |
36 |
5.8 |
2009 |
59 |
155 |
35 |
123 |
465 |
76 |
52 |
38 |
5.8 |
2010 |
67 |
167 |
35 |
128 |
485 |
80 |
55 |
41 |
6.2 |
2011 |
61 |
154 |
34 |
117 |
455 |
76 |
51 |
37 |
5.3 |
2012 |
51 |
147 |
34 |
116 |
453 |
74 |
50 |
37 |
6.3 |
2013 |
47 |
145 |
33 |
111 |
370 |
70 |
47 |
35 |
5.6 |
2014 |
44 |
138 |
34 |
93 |
339 |
52 |
34 |
24 |
4.7 |
2015 |
42 |
140 |
32 |
88 |
325 |
50 |
32 |
22 |
4.6 |
* Päästöjen kasvuun vaikuttavat työkoneiden päästöt, jotka on lisätty laskentaan vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1990-1998 päästötiedot tullaan päivittämään.
|
Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia)
Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.
|
Lyijy
(Pb)
|
Kadmium
(Cd)
|
Elohopea
(Hg)
|
Arseeni
(As)
|
Kromi
(Cr)
|
Kupari
(Cu)
|
Nikkeli
(Ni)
|
Sinkki
(Zn)
|
Vanadiini (V)
|
1990 |
338
|
6,3
|
1,2
|
33
|
29
|
157
|
63
|
591
|
-
|
1991 |
258
|
3,5
|
0,8
|
22
|
44
|
152
|
45
|
401
|
-
|
1992 |
185
|
3,0
|
0,8
|
18
|
34
|
127
|
31
|
305
|
-
|
1993 |
109
|
2,8
|
0,6
|
14
|
21
|
115
|
22
|
280
|
-
|
1994 |
69
|
2,2
|
0,7
|
11
|
20
|
110
|
34
|
342
|
-
|
1995 |
67
|
1,7
|
0,7
|
3,5
|
22
|
89
|
34
|
342
|
-
|
1996 |
45
|
1,5
|
0,8
|
7,2
|
22
|
118
|
26
|
213
|
-
|
1997 |
29
|
0,9
|
0,5
|
12
|
21
|
139
|
25
|
92
|
-
|
1998 |
32
|
1,3
|
0,5
|
12
|
19
|
95
|
21
|
92
|
-
|
1999 |
25
|
0,6
|
1,2
|
4
|
17
|
71
|
35
|
79
|
-
|
2000 |
45
|
1,3
|
0,6
|
4,3
|
28
|
79
|
34
|
91
|
59,6
|
2001 |
45
|
1,7
|
0,8
|
5,2
|
26
|
78
|
32
|
91
|
65,9
|
2002 |
46 |
1,3 |
0,7 |
3,7 |
38 |
83 |
36 |
110 |
63,4 |
2003 |
38 |
1,2 |
0,8 |
3,2 |
27 |
73 |
34 |
85 |
68,4 |
2004 |
28 |
1,5 |
0,7 |
3,8 |
24 |
68 |
45 |
151 |
67,0 |
2005 |
22 |
1,3 |
0,9 |
2,7 |
18 |
60 |
27 |
135 |
*** |
2006 |
25 |
1,3 |
1,0 |
2,8 |
23 |
63 |
25 |
138 |
*** |
2007 |
22 |
1,0 |
0,8 |
2,7 |
27 |
61 |
22 |
126 |
*** |
2008 |
20 |
1,2 |
0,8 |
2,9 |
20 |
59 |
21 |
131 |
*** |
2009 |
18 |
1,2 |
0,8 |
2,7 |
15 |
58 |
18 |
134 |
*** |
2010 |
23 |
1,4 |
0,9 |
3,7 |
22 |
63 |
22 |
161 |
*** |
2011 |
22 |
1,3 |
0,7 |
3,4 |
18 |
58 |
20 |
133 |
*** |
2012 |
19 |
1,3 |
0,8 |
2,9 |
18 |
57 |
19 |
140 |
*** |
2013 |
18 |
1.2 |
0.7 |
2.9 |
18 |
57 |
16 |
134 |
*** |
2014 |
15 |
0.8 |
0.6 |
2.4 |
20 |
54 |
17 |
130 |
*** |
2015 |
14 |
0.9 |
0.6 |
2.4 |
16 |
40 |
17 |
129 |
*** |
Luvut tarkistetaan inventaarion aikasarjapäivityksen yhteydessä.
*** Vanadiinin päästöarvio 1990-1999 lisätään aikasarjapäivityksen valmistuttua.
|
Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat
Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.
|
g I-TEQ
|
kg
|
kg
|
kg
|
kg
|
Dioksiini ja furaanit
|
Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) |
Heksaklooribentseeni (HCB)
|
Polyklooratut bifelyynit (PCB) |
Pentakloorifenolit
(PCP) |
1990 |
37 |
17 000
|
41 |
315 |
15
|
1991 |
34 |
13 000
|
41 |
318 |
17
|
1992 |
30 |
13 000
|
42 |
319 |
19
|
1993 |
31 |
13 000
|
42 |
302 |
22
|
1994 |
37 |
17 000
|
41 |
300 |
24
|
1995 |
37 |
17 000
|
41 |
293 |
18
|
1996 |
33 |
17 000
|
43 |
278 |
13
|
1997 |
33 |
16 000
|
44 |
267 |
20
|
1998 |
33 |
16 000
|
44 |
265 |
27
|
1999 |
34 |
17 000
|
43 |
234 |
41
|
2000 |
34 |
14 000
|
44 |
229 |
55
|
2001 |
32 |
16 000
|
24 |
216 |
46
|
2002 |
33 |
17 000 |
17 |
199 |
21 |
2003 |
31 |
17 000
|
15 |
198 |
19
|
2004 |
30 |
17 000 |
32 |
187 |
17 |
2005 |
12 |
13 000 |
39 |
181 |
16 |
2006 |
12 |
13 000 |
43 |
184 |
15 |
2007 |
12 |
13 000 |
45 |
174 |
21 |
2008 |
14 |
15 000 |
26 |
162 |
33 |
2009 |
11 |
16 000 |
34 |
150 |
32 |
2010 |
15 |
18 000 |
16 |
156 |
32 |
2011 |
13 |
16 000 |
33 |
157 |
46 |
2012 |
14 |
17 000 |
17 |
154 |
47 |
2013 |
12 |
16 000 |
25 |
152 |
47 |
2014 |
13 |
9 700 |
26 |
155 |
|
2015 |
14 |
9 400 |
21 |
152 |
|
Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin
Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:
- fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
- teollisuusprosesseista
- tuotteiden käytöstä
- maataloudesta
- jätteiden käsittelystä
- esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt
Tiedot ovat pdf-muodossa:
Vuosi 2014
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2014 (taulukko, pdf)
Vuosi 2013
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2013 (taulukko, pdf)
Vuosi 2012
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2012 (taulukko, pdf)
Vuosi 2011
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2011 [taulukko].pdf
Vuosi 2010
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2010 [taulukko].pdf
Vuosi 2009
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2009 [taulukko].pdf
Vuosi 2008
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2008 [taulukko] (taulukko, pdf)
Vuosi 2007
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2007 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2007 [piirakkakuviot].pdf
Vuosi 2006
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2006 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2006 [piirakkakuviot].pdf
Vuosi 2005
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2005 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2005 [piirakkakuviot].pdf
Vuosi 2004
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2004 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2004 [piirakkakuviot].pdf
Vuosi 2003
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2003 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2003 [piirakkakuviot].pdf
Vuosi 2002
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2002 [taulukko].pdf
Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2002 [piirakkakuviot].pdf