Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

Päästöjen seuranta
Päästöjen aikasarjat
Päästölähteet
Päästöt taulukkomuodossa
Päästöt kartalla

YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta.

Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.

Päästöjen seuranta

Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2013).

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu imanlaadun ohjearvoja ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO₂).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO₂).

Ammoniakkipäästöistä (NH₃) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa.

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PM_tot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM₁₀ (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM_2.5(halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm³. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöjen aikasarjat

Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2015 alla olevasta valikosta tai saat ne myös aikasarjataulukoissa. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet.

Vuosien 1990-2015 päästöt

Päästölähteet

Päästöt ovat saatavilla päästölähteittäin vuosien 2013-2015 osalta pääluokittain, aiempien vuosien osalta vain pääluokittain pdf-muodossa.

Päästöt taulukkomuodossa

SO_x rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO₂) laskettuna

NO_x typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO₂) laskettuna

NH₃ ammoniakki

NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani

CO hiilimonoksidi

PM_tot kokonaishiukkaset

PM₁₀ halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset

PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset

BC mustahiili

	Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia) Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamenetelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä. Tällä hetkellä vain maatalouden päästöarviot on laskettu samoilla menetelmillä koko aikasarjassa.
	SO_x (SO₂:na)	NO_x (NO₂:na)	NH₃	NMVOC	CO	PM_tot	PM₁₀	PM_2,5	BC
1990	263	285	34	270	723	Suomen hiukkaspäästöt on inventoitu ensimmäistä kertaa kokonais- ja pienhiukkasosuuksina vuoden 2000 päästöistä
1991	198	276	32	255	692
1992	144	280	31	250	666
1993	126	278	31	243	641
1994	118	279	32	245	632
1995	99	254	33	234	624
1996	109	262	34	229	645
1997	104	251	35	226	642
1998	94	244	35	222	643
1999	91	213	37	217	606*
2000	79	201	34	183	611	78	58	42	6.5
2001	86	211	34	181	603	87	60	44	6.6
2002	80	201	35	175	598	91	62	46	6.5
2003	100	215	36	168	578	90	61	45	6.4
2004	84	195	36	164	566	83	58	42	6.2
2005	69	169	37	151	530	87	57	42	6.0
2006	84	188	36	147	507	99	64	45	5.9
2007	83	187	36	142	501	79	52	37	5.8
2008	70	168	35	131	486	73	49	36	5.8
2009	59	155	35	123	465	76	52	38	5.8
2010	67	167	35	128	485	80	55	41	6.2
2011	61	154	34	117	455	76	51	37	5.3
2012	51	147	34	116	453	74	50	37	6.3
2013	47	145	33	111	370	70	47	35	5.6
2014	44	138	34	93	339	52	34	24	4.7
2015	42	140	32	88	325	50	32	22	4.6

* Päästöjen kasvuun vaikuttavat työkoneiden päästöt, jotka on lisätty laskentaan vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1990-1998 päästötiedot tullaan päivittämään.

	Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia) Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.
	Lyijy (Pb)	Kadmium (Cd)	Elohopea (Hg)	Arseeni (As)	Kromi (Cr)	Kupari (Cu)	Nikkeli (Ni)	Sinkki (Zn)	Vanadiini (V)
1990	338	6,3	1,2	33	29	157	63	591	-
1991	258	3,5	0,8	22	44	152	45	401	-
1992	185	3,0	0,8	18	34	127	31	305	-
1993	109	2,8	0,6	14	21	115	22	280	-
1994	69	2,2	0,7	11	20	110	34	342	-
1995	67	1,7	0,7	3,5	22	89	34	342	-
1996	45	1,5	0,8	7,2	22	118	26	213	-
1997	29	0,9	0,5	12	21	139	25	92	-
1998	32	1,3	0,5	12	19	95	21	92	-
1999	25	0,6	1,2	4	17	71	35	79	-
2000	45	1,3	0,6	4,3	28	79	34	91	59,6
2001	45	1,7	0,8	5,2	26	78	32	91	65,9
2002	46	1,3	0,7	3,7	38	83	36	110	63,4
2003	38	1,2	0,8	3,2	27	73	34	85	68,4
2004	28	1,5	0,7	3,8	24	68	45	151	67,0
2005	22	1,3	0,9	2,7	18	60	27	135	***
2006	25	1,3	1,0	2,8	23	63	25	138	***
2007	22	1,0	0,8	2,7	27	61	22	126	***
2008	20	1,2	0,8	2,9	20	59	21	131	***
2009	18	1,2	0,8	2,7	15	58	18	134	***
2010	23	1,4	0,9	3,7	22	63	22	161	***
2011	22	1,3	0,7	3,4	18	58	20	133	***
2012	19	1,3	0,8	2,9	18	57	19	140	***
2013	18	1.2	0.7	2.9	18	57	16	134	***
2014	15	0.8	0.6	2.4	20	54	17	130	***
2015	14	0.9	0.6	2.4	16	40	17	129	***

Luvut tarkistetaan inventaarion aikasarjapäivityksen yhteydessä.

*** Vanadiinin päästöarvio 1990-1999 lisätään aikasarjapäivityksen valmistuttua.

	Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.
	g I-TEQ	kg	kg	kg	kg
	Dioksiini ja furaanit	Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)	Heksaklooribentseeni (HCB)	Polyklooratut bifelyynit (PCB)	Pentakloorifenolit (PCP)
1990	37	17 000	41	315	15
1991	34	13 000	41	318	17
1992	30	13 000	42	319	19
1993	31	13 000	42	302	22
1994	37	17 000	41	300	24
1995	37	17 000	41	293	18
1996	33	17 000	43	278	13
1997	33	16 000	44	267	20
1998	33	16 000	44	265	27
1999	34	17 000	43	234	41
2000	34	14 000	44	229	55
2001	32	16 000	24	216	46
2002	33	17 000	17	199	21
2003	31	17 000	15	198	19
2004	30	17 000	32	187	17
2005	12	13 000	39	181	16
2006	12	13 000	43	184	15
2007	12	13 000	45	174	21
2008	14	15 000	26	162	33
2009	11	16 000	34	150	32
2010	15	18 000	16	156	32
2011	13	16 000	33	157	46
2012	14	17 000	17	154	47
2013	12	16 000	25	152	47
2014	13	9 700	26	155
2015	14	9 400	21	152

Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin

Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:

fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
teollisuusprosesseista
tuotteiden käytöstä
maataloudesta
jätteiden käsittelystä
esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt

Tiedot ovat pdf-muodossa:

Vuosi 2014

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2014 (taulukko, pdf)

Vuosi 2013

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2013 (taulukko, pdf)

Vuosi 2012

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2012 (taulukko, pdf)

Vuosi 2011

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2011 [taulukko].pdf

Vuosi 2010

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2010 [taulukko].pdf

Vuosi 2009