Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta. Päästöjen jakautuminen kartalla löytyy  täältä.

Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.

Päästöjen seuranta

Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2013).

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu imanlaadun ohjearvoja  ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium.  Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä  muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöjen aikasarjat

 

Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2014 alla olevasta valikosta  tai saat ne myös aikasarjataulukoissa. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet.
 

Vuosien 1990-2014 päästöt

 

Päästölähteet

Päästöt ovat saatavilla  päästölähteittäin vuoden 2013 ja 2014 osalta pääluokittain, aiempien vuosien osalta vain pääluokittain  pdf-muodossa.
 
 

Päästöt taulukkomuodossa

SOx  rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna

NOx typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuna

NH3 ammoniakki

NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani

CO hiilimonoksidi

PMtot kokonaishiukkaset

PM10 halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset

PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset

BC mustahiili

 

 
 

Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia)

Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamenetelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä. Tällä hetkellä vain maatalouden päästöarviot on laskettu samoilla menetelmillä koko aikasarjassa.

SOx
(SO2:na)
NOx
(NO2:na)
NH3 NMVOC CO PMtot PM10 PM2,5 BC
1990 263 285 39 257 723 Suomen hiukkaspäästöt
on inventoitu ensimmäistä
kertaa kokonais- ja
pienhiukkasosuuksina
vuoden 2000 päästöistä
1991 198 276 37 242 692
1992 144 280 35 236 666
1993 126 278 35 229 641
1994 118 279 36 209 632
1995 99 254 36 218 624
1996 109 262 37 211 645
1997 104 251 38 207 642
1998 94 244 37 204 643
1999 91 213 40 200 606*
2000 79 201 36 166 611 78 58 42 6.5
2001 86 211 36 164 603 87 60 44 6.6
2002 80 201 37 158 598 91 62 46 6.5
2003 100 215 37 153 578 90 61 45 6.4
2004  84 195 38 149 566 83 58 42 6.2
2005 69 169 38 136 530 87 57 42 6.0
2006 84 188 38 131 507 99 64 45 5.9
2007 83 187 38 129 501 79 52 37 5.8
2008 70 168 38 118 486 73 49 36 5.8
2009 59 155 37 111 465 76 52 38 5.8
2010 67 167 38 116 485 80 55 41 6.2
2011 61 154 37 106 455 76 51 37 5.3
2012 51 147 37 105 453 74 50 37 6.3
2013 47 145 37 95 370 70 47 35 5.6
2014 44 138 37 75 339 52 34 24 4.7

* Päästöjen kasvuun vaikuttavat työkoneiden päästöt, jotka on lisätty laskentaan vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1990-1998 päästötiedot tullaan päivittämään.

 

 

Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia)

Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Lyijy
(Pb)

Kadmium
(Cd)

Elohopea
(Hg)

Arseeni
(As)

Kromi
(Cr)

Kupari
(Cu)

Nikkeli
(Ni)

Sinkki
(Zn)

  Vanadiini    (V)

1990

338

6,3

1,2

33

29

157

63

591

-

1991

258

3,5

0,8

22

44

152

45

401

-

1992

185

3,0

0,8

18

34

127

31

305

-

1993

109

2,8

0,6

14

21

115

22

280

-

1994

69

2,2

0,7

11

20

110

34

342

-

1995

67

1,7

0,7

3,5

22

89

34

342

-

1996

45

1,5

0,8

7,2

22

118

26

213

-

1997

29

0,9

0,5

12

21

139

25

92

-

1998

32

1,3

0,5

12

19

95

21

92

-

1999

25

0,6

1,2

4

17

71

35

79

-

2000

45

1,3

0,6

4,3

28

79

34

91

59,6

2001

45

1,7

0,8

5,2

26

78

32

91

65,9

2002 46 1,3 0,7 3,7 38 83 36 110 63,4
2003 38 1,2 0,8 3,2 27 73 34 85 68,4
2004 28 1,5 0,7 3,8 24 68 45 151 67,0
2005 22 1,3 0,9 2,7 18 60 27 135 ***
2006 25 1,3 1,0 2,8 23 63 25 138 ***
2007 22 1,0 0,8 2,7 27 61 22 126 ***
2008 20 1,2 0,8 2,9 20 59 21 131 ***
2009 18 1,2 0,8 2,7 15 58 18 134 ***
2010 23 1,4 0,9 3,7 22 63 22 161 ***
2011 22 1,3 0,7 3,4 18 58 20 133 ***
2012 19 1,3 0,8 2,9 18 57 19 140 ***
2013 18 1.2 0.7 2.9 18 57 16 134 ***
2014 15 0.8 0.6 2.4 20 54 17 130 ***

Luvut tarkistetaan inventaarion aikasarjapäivityksen yhteydessä.

*** Vanadiinin päästöarvio 1990-1999 lisätään aikasarjapäivityksen valmistuttua.

 

 

Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat

Aikasarjoja päivitetään parhaillaan, joten laskentamentelmät eivät ole yhtenäisiä eri vuosien välillä.

g I-TEQ

kg

kg

kg kg

Dioksiini ja furaanit

Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)

Heksaklooribentseeni (HCB)

Polyklooratut bifelyynit (PCB) Pentakloorifenolit
(PCP)
1990 37

17 000

41 315

15

1991 34

13 000

41 318

17

1992 30

13 000

42 319

19

1993 31

13 000

42 302

22

1994 37

17 000

41 300

24

1995 37

17 000

41 293

18

1996 33

17 000

43 278

13

1997 33

16 000

44 267

20

1998 33

16 000

44 265

27

1999 34

17 000

43 234

41

2000 34

14 000

44 229

55

2001 32

16 000

24 216

46

2002 33 17 000 17 199 21
2003 31

17 000

15 198

19

2004 30 17 000 32 187 17
2005 12 13 000 39 181 16
2006 12 13 000 43 184 15
2007 12 13 000 45 174 21
2008 14 15 000 26 162 33
2009 11 16 000 34 150 32
2010 15 18 000 16 156 32
2011 13 16 000 33 157 46
2012 14 17 000 17 154 47
2013 12 16 000 25 152 47
2014 13 9 700 26 155  

 

Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin

Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:

  • fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
  • teollisuusprosesseista
  • tuotteiden käytöstä
  • maataloudesta
  • jätteiden käsittelystä
  • esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt

Tiedot ovat pdf-muodossa:

Vuosi 2014

Ilman epäpuhtauksien päästöjen alueellinen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2014 (taulukko, pdf)

Vuosi 2013

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2013 (taulukko, pdf)

Vuosi 2012

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2012 (taulukko, pdf)

Vuosi 2011

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2011 [taulukko].pdf

Vuosi 2010

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2010 [taulukko].pdf

Vuosi 2009

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2009 [taulukko].pdf

Vuosi 2008

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2008 [taulukko] (taulukko, pdf)

Vuosi 2007

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2007 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2007 [piirakkakuviot].pdf

Vuosi 2006

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2006 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2006 [piirakkakuviot].pdf

Vuosi 2005

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2005 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2005 [piirakkakuviot].pdf

Vuosi 2004

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2004 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2004 [piirakkakuviot].pdf

Vuosi 2003

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2003 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2003 [piirakkakuviot].pdf

Vuosi 2002

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2002 [taulukko].pdf

Ilman epäpuhtauksien päästöjen jakautuminen Suomessa sektoreittain vuonna 2002 [piirakkakuviot].pdf

 

Julkaistu 8.12.2015 klo 13.47, päivitetty 23.11.2016 klo 13.23