Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat rajoitukset

Otsonikerroksen suojelemiseksi otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistus, käyttö, markkinoille luovutus, maahantuonti ja vienti on pääosin kielletty. Rajoitukset koskevat sekä uusia, regeneroituja että kierrätettyjä otsonikerrosta heikentäviä aineita, että niitä sisältäviä tuotteita.

Käytöstä poistettavat otsonikerrosta heikentävät aineet on käsiteltävä ongelmajätteenä.

Rajoitukset perustuvat Montrealin pöytäkirjaan, johon ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Euroopan unionissa on voimassa asetus otsonikerrosta heikentävistä aineista (EY/1005/2009), joka sisältää osin pöytäkirjan vaatimuksia tiukempaa sääntelyä. Lisäksi on voimassa kansallisia säädöksiä. Linkit lainsäädäntöön löytyvät sivun lopusta.

Alla kerrotaan tarkemmin rajoituksista:

Kylmä- ja ilmastointilaitteissa olevat otsonikerrosta heikentävät aineet

 

CFC-yhdisteet

CFC-yhdisteitä ei saa valmistaa kylmäaineeksi, eikä niitä sisältäviä laitteita saa valmistaa tai maahantuoda. CFC:tä sisältäviä kylmäaineita (esim. R-11, R-12, R-502) ei saa luovuttaa markkinoille eikä niitä saa käyttää kylmä- ja ilmastointilaitteiden huollossa. Käytöllä tarkoitetaan kylmäaineen lisäämistä laitteeseen, CFC:tä sisältävä laite saa olla toiminnassa, mutta siihen ei saa enää täyttää kylmäainetta. CFC:n ja sitä sisältävien laitteiden vienti EU:n ulkopuolelle on kiellettyä. Esimerkiksi käytettyjen, CFC:tä sisältävien kylmälaitteiden vienti Suomesta on kiellettyä.

Käytöstä poistettu ja varastoon ylijäänyt CFC on toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä.

HCFC-yhdisteet

Osittain halogenoitujen hiilivetyjen (HCFC-yhdisteet, otsoniasetuksen liite I, Ryhmä VIII-aineet, esim. R-22) ja HCFC-yhdisteitä sisältävien tuotteiden ja laitteiden valmistaminen, tuonti ja vienti - mukaan lukien jälleenvienti - sekä markkinoille luovuttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä. HCFC-yhdisteiden käyttö on kielletty. HCFC-aineita sisältävä laite saa edelleen olla käytössä, mutta vuoto- tai rikkoutumistapauksessa siihen ei voi lisätä kylmäainetta.

Pätevyysvaatimukset  ja jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden sekä sammutuslaitteistojen tarkastukset

Kiinteästi asennetun, vähintään 3 kg otsonikerrosta heikentävää ainetta sisältävän jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen ja -piirin sekä sammutuslaitteiston haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite tarkastetaan säädösten mukaisin määrävälein. Tarkastusväli riippuu kylmäaineen määrästä, mutta väliä voidaan pidentää, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä:

 

Kylmäaineen määrä Tarkastusväli Tarkastusväli, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä
≥ 3 kg  (hermeettinen ≥ 6 kg) 12 kk 12 kk
≥ 30 kg 6 kk 12 kk
≥ 300 kg 3 kk 6 kk


Vähintään 300 kiloa ainetta sisältävissä laitteissa on oltava vuodonilmaisujärjestelmä. Vuodonilmaisujärjestelmä on tarkastettava kerran vuodessa. Hermeettisesti suljettuja alle kuusi kiloa ainetta sisältäviä laitteita ei tarvitse tarkastaa, jos laitteeseen on merkitty sen olevan hermeettisesti suljettu.

Laitteen haltijan tai omistajan on huolehdittava siitä, että tarkastuksen suorittavalla henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämä todistus pätevyydestä.

Laitteen tarkastuksen voi suorittaa laitteen muun huollon yhteydessä.

Laitteen haltijan tai omistajan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, joka on pyydettäessä näytettävä viranomaisille. Laitteen yhteydessä on oltava ilmoitus siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu (esim. tarra). Huolto- ja tarkastuspäiväkirjasta on käytävä ilmi:

  • laitteen sisältämän aineen määrä ja tyyppi
  • lisätyn tai talteen otetun aineen määrä
  • viimeisin huoltopäivämäärä
  • tehty toimenpide
  • tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus.

Muut otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat käytön rajoitukset

 

Sammutuslaitteet

Halonien käyttö tuotteiden ja laitteiden valmistuksessa sekä niitä sisältävien tuotteiden ja laitteiden markkinoille luovutus on kielletty. Sammutuslaitteet eivät saa sisältää haloneja, lukuun ottamatta tiettyjä kriittisiä käyttökohteita, joita ovat komission asetuksessa 744/2010 mainitut kohteet. Ne sisältävät eräitä sotilaskohteita ja muutamia siviilikohteita. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Moottorikotelojen ja lisävoimanlähteiden suojaaminen ilma-aluksissa
  • Kansallisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeät maanpinnalla sijaitsevat komento- ja viestikeskukset

Halonien käytöstä kriittisissä käyttökohteissa on raportoitava vuosittain Suomen ympäristökeskukselle, joka raportoi edelleen EU:n komissiolle ja YK:lle. 

Halonien tuonti tai vienti kriittisiä käyttötarkoituksia varten edellyttää sähköistä tuonti- tai vientilupaa EU-komissiolta. Komissio on tehnyt päätöksen yksinkertaistaa lupaprosessia lentoyhtiöiden kohdalta niin, että kaikki saman kalenterivuoden aikana tapahtuvat tuonnit tai viennit on mahdollista ilmoittaa yhdellä hakemuksella. Tarkempaa tietoa löytyy komission sivuilta (linkki sivun oikeassa reunassa).

VNa 452/2009 koskee myös sammutuslaitteita.

Laitteistojen asennus- ja huoltotyötä tekevien sekä käsisammuttimien tarkastustyötä tekevien liikkeiden on tehtävä ilmoitus valvontaa varten Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) sekä nimettävä vastuuhenkilö. Määräys koskee sekä käsisammuttimien että automaattisten sammutuslaitteistojen huoltoa.

Laboratorio- ja analyysikäytöt

Otsoniasetuksen tuonti-, valmistus- ja käyttökielto ei koske sellaisia otsonikerrosta tuhoavia aineita, joita käytetään välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin edellyttäen, että otsoniasetuksen
rekisteröinti- ja lupamenettelyä koskevia säännöksiä noudatetaan. Käyttöä voidaan pitää välttämättömänä vain jos käytettävissä ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tai ympäristön ja terveyden kannalta hyväksyttäviä korvaavia aineita. Komission asetuksen (EY) 291/2011 (alla) liitteessä luetellaan välttämättömiksi katsotut käyttötarkoitukset. Asetuksen liitteessä on myös lista käyttötarkoituksista, joita ei katsota välttämättömiksi. Lisää tietoa otsonikerrosta heikentävien aineiden laboratorio- ja analyysikäytöistä löytyy komission verkkosivuilta

Metyylibromidi

Metyylibromidin käyttö karanteenikäsittelyyn ja ennen kuljetusta tapahtuvaan käsittelyyn sekä hätätilanteissa:

Metyylibromidin käyttö on kiintiöity ja sitä saa vain yllä mainittuihin käyttötarkoituksiin toimivaltaisen viranomaisen luvalla. Suomessa ei ole näitä käyttöjä.

Paisutusainekäyttö

HCFC-yhdisteiden käyttö vaahtomuovien valmistuksessa ja markkinoille luovutus on kielletty.

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat tuonnin ja viennin rajoitukset

Otsonikerrosta heikentävien aineiden tai niitä sisältävien tuotteiden tuonti on kielletty lukuun ottamatta tuontia välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, raaka-aineiksi, prosessireagenssiksi, asianmukaisesti hävitettäväksi sekä eräissä muissa poikkeustapauksissa (EU:n otsoniasetus 1005/2009 15 artikla (2)). Tuonnilla tarkoitetaan kaikkea fyysistä saapumista EU:n alueelle.

Otsonikerrosta heikentävien aineiden tai niitä sisältävien tuotteiden tuonti Euroopan yhteisöön yllä mainituissa poikkeustapauksissa edellyttää Euroopan komission myöntämää tuontilupaa (EU:n otsoniasetus 1005/2009 18 artikla). Tuontiluvat on kiintiöity. Tuonnin on tapahduttava valtiosta, joka on kyseisen aineen osalta Montrealin pöytäkirjan osapuoli (ml. pöytäkirjan lisäykset). Tuontilupahakemukset tehdään komissiolle ja ne käsittelee jäsenmaiden edustajista  koostuva komitea, joka myöntää kiintiöt yrityksille. Tuontilupahakemus on jätettävä käyttäen komission sähköistä lupajärjestelmää.

Otsonikerrosta heikentävien aineiden tai niitä sisältävien tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle on kielletty lukuun ottamatta vientiä välttämättömiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, raaka-aineiksi, prosessireagensseiksi, eräisiin välttämättömiin käyttötarkoituksiin, sekä eräissä muissa poikkeustapauksissa (EU:n otsoniasetus 1005/2009 17 artikla (2)). Viennillä tarkoitetaan kaikkea fyysistä poistumista EU:n alueelta. 

Otsonikerrosta heikentävien aineiden ja niitä sisältävien tuotteidenvienti Euroopan yhteisöstä yllä mainituissa poikkeustapauksissa edellyttää Euroopan komission myöntämää vientilupaa (EU:n otsoniasetus 1005/2009 18 artikla). Vientilupahakemus on jätettävä käyttäen komission sähköistä lupajärjestelmää.

Otsonikerrosta heikentävien aineiden jätehuolto

Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) liitteessä 4 yleisimpien jätteiden ja vaarallisten jätteiden luettelosta otsonikerrosta heikentävät aineet on luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan vaarallista jätettä saa käsitellä tai hyödyntää vain laitos tai paikka, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.

Otsonikerrosta heikentävät aineet tulkitaan kuuluvan seuraaviin jäteluokkiin, jotka otetaan talteen ja käsitellään vaarallisille jätteille kuuluvalla tavalla:

CFC ja HCFC-yhdisteet

- jäähdytysaineina, liuottimena, vaahtomuovien ponneaineena
luokassa 14 06 01
- niitä sisältävät sähkö- ja elektroniikkalaitteet (mm. jääkaapit ja pakastimet) luokissa 16 02 11 ja 20 01 23
- niitä sisältävät käytöstä poistettujen ajoneuvojen eristeet (ml. kylmäkuljetus) luokassa 16 01 21
- niitä sisältävät rakennusten eristeet luokassa 17 06 03
- laboratoriokemikaaleina luokissa 16 05 06 ja 14 06 02

halonit

- painepakkauksissa ja -säiliöissä olevat kaasut, jotka sisältävät vaarallisia aineita luokassa 16 05 04

tetrakloorimetaani ja 1,1,1-trikloorietaani

- laboratoriokemikaalina luokassa 16 05 04
- muut halogenoidut liuottimet ja liuotinseokset luokassa 14 06 02

metyylibromidi

- maatalouskemikaalien jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita luokassa 02 01 08

pakkaukset

- tyhjät otsonikerrosta heikentävien aineiden jäämiä sisältävät tai niiden saastuttamat pakkaukset ovat luokassa 15 01 10.
 

VNp 262/1998 mukaan laitteissa ja laitteistoissa lämmönsiirtoaineina tai liuottimina olevat CFC- ja HCFC-yhdisteet sekä käsisammuttimissa, siirrettävissä alkusammutuslaitteissa ja sammutuslaitteistoissa olevat halonit on otettava talteen ja toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi jätteenä jätelaissa edellytetyllä tavalla, kun laitteet tai laitteistot poistetaan käytöstä tai kun yhdisteet huolloissa poistetaan laitteista tai laitteistoista.

VNa 452/2009 mukaan jätehuoltoa harjoittavan toiminnanharjoittajan päätoimisessa palveluksessa on oltava vastuuhenkilö, jolla on tekninen koulutus tai jäteasemanhoitajan peruskoulutus taikka molemmat. Vastuuhenkilön on oltava perehtynyt käsiteltävään laitetyyppiin, työssä tarvittaviin laitteisiin ja oikeisiin työtapoihin sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvelvoitteisiin.

Julkaistu 23.8.2013 klo 17.51, päivitetty 5.7.2016 klo 12.33