Ilmastonmuutoksen hillintä onnistuu sitoutumalla vähähiiliseen yhteiskuntaan

Vaikka ilmastonmuutosta ei voidakaan enää perua, on sen hillitseminen mahdollista. Hillintä onnistuu pysäyttämällä kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Pyöräilijä
© Kuva: Janne Ulvinen, YHA kuvapankki

Tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat energian säästäminen, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto, hiilinieluista, kuten metsistä, huolehtiminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teknologian kehitys on tärkeässä osassa hillintätoimissa.

Ilmastotoimien tehostaminen vaatii hillinnän ja sopeutumisen välisten linkkien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kytköksiä, joiden avulla voidaan saavuttaa muun muassa kustannussäästöjä, terveyshyötyjä ja kestävämpiä elinkeinoja, on jo tunnistettu.

Ratkaisut löytyvät kansainvälisellä ja paikallisella yhteistyöllä

Kansainvälinen yhteisö haluaa rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen, jotta vaikutukset pysyisivät jossain määrin ennustettavina ja erittäin tuhoisilta muutoksilta vältyttäisiin.

Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastosopimus, Kioton pöytäkirja ja parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut uudesta, kaikkia maita koskevasta ilmastosopimuksesta, joka on tarkoitus saada aikaan vuonna 2015.

Suomi on osana EU:ta sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään Kioton pöytäkirjan ja EU:n omien ilmastotoimien mukaisesti. Tavoitetta tukevat kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä valmisteilla oleva vähähiilinen tiekartta vuoteen 2050 sekä ilmastolaki.

Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa elinkeinoelämän ja kuntien ilmastotoimet ovat tarpeellisia. Kaupunkiseuduilla ja maakunnissa laaditaan parhaillaan ilmasto-ohjelmia, joissa kaikkia kunnan toimia pyritään arvioimaan ilmaston näkökulmasta.

Ilmiön ja poliittisten toimien tieteellinen arviointi

Kansainvälisten ilmastotoimien riittävyyttä on arvioitava tieteellisin perustein. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa kokoamalla yhteen tietoa ilmastonmuutoksen taustasta, vaikutuksista ja vähentämiskeinoista. Ensimmäinen arviointiraportti julkaistiin vuonna 1990, ja se toimi pohjana YK:n ilmastosopimusneuvotteluille. Viides arviointiraportti valmistuu neljässä osassa vuosien 2013–2014 aikana.

Suomessa ympäristöministeriön asettama kansallinen Ilmastopaneeli tukee tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä.

Julkaistu 23.6.2016 klo 12.41, päivitetty 23.6.2016 klo 12.39