Envibase-hankkeen uutiskirje 1/2017

Uutinen 14.6.2017 klo 14.54
Envibase-logo

Envibase-hankeen päätavoitteet

  • Parantaa ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun tehokkuutta sekä tiedon hyödynnettävyyttä
  • Parantaa olemassa olevien ja tulevaisuuden ympäristö- ja luonnonvaratietoa sisältävien aineistojen käytettävyyttä sekä aineistojen monipuolista käyttöä erityisesti ja ensi vaiheessa seurannassa.
  • Saattaa partnerien (SYKE, Ilmatieteen laitos ja LUOMUS) sovitut, erityisesti ympäristöseurannan kannalta tärkeät tietovarannot avoimeen käyttöön (avoin data)
  • Saattaa kansalaishavainnot ja tutkimuksissa kerätyt aineistot avoimeen yhteiskäyttöön.
  • Rakentaa laajennettavissa oleva kokonaisuus, johon jo projektin aikana on mahdollista ottaa muita toimijoita mukaan

Envibase‐hankkeen viimeinen vuosi on puolessa välissä ja hankkeen päätavoitteet tullaan saavuttamaan. Loppuraporttia, palveluiden kustannushyötyanalyysiä ja hankkeesta saatuja kokemuksia on jo alettu koota. Toteutettujen palveluiden yhteiskäyttöisyyttä arvioidaan tietojen yhteiskäyttö -osahankkeen tekemällä kyselyllä.

Yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa järjestettiin Yhteinen tieto hyötykäyttöön ‐seminaari  Viikissä 16.5.2017. Tilaisuudessa keskusteltiin erilaisen ympäristön tiedon käytön mahdollisuuksista ja julkaistiin myös 3.-4.5.2017 pidetyn EnviHack2017 -tapahtuman voittajat.

Envibase-hankkeessa kehitettyä infrastruktuuria hyödynnetään jo monessa uudessa hankkeessa. Yhteistyötä tehdään niin Monitor2020‐ohjelman, Valtiokonttorin D9-tiimin, Luken ja muiden LYNET-laitosten kuin muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on vielä edistää kehitetyn infrastruktuurin käyttöönottoa erityisesti tukemaan ympäristön seurantaa. Envibasen ohjausryhmä myönsi hankkeelle 23.5.2017  jatkoaikaa kuusi kuukautta 30.6.2018 asti erityisesti käyttöönoton tukemiseen.

EB tehosteviiva Kansalaishavainnot

Uusi kansalaishavaintoinfrastruktuuri on valmistumassa

Talviseuranta, kuva Teemu Saloriutta 172 px
Yhdessä Luontoliiton kanssa toteutettu Talviseurantakampanja hyödynsi osahankkeessa tehtyä kansalaishavaintojärjestelmää. © Teemu Saloriutta

Uuden kansalaishavaintojärjestelmän käyttöönotto on lähellä. Kansalaishavainnoille suunniteltu tietokanta, tiedon siirtoratkaisut, uusien kyselyiden ja niiden tekemisen ylläpito sekä näihin liittyvät toimintamallit ovat valmistumassa.

Yhteistyössä Luontoliiton kanssa toteutettu Talviseurantakampanja, sai kevään aikana rinnalleen kaksi muuta kansalaishavaintojen kehityskohdetta: vesistöjen nousuesteet vaelluskaloille osana patorakennelmien tietojen päivitystä sekä tulvatilanteen kartoituksen..

Kansalaishavainnot-osahanke vetää kansalaishavaintojen Julkisen Hallinnon Suositusten (JHS) tekemistä. Myös LYNET‐yhteistyötä tukevaa kansallisen palveluväylän (KAPA) kansalaishavaintokäyttöä suunnitellaan erillisessä Envibaseen perustuvassa hankkeessa.

Osahankkeen vetäjä Timo Pyhälahti, SYKE.

EB tehosteviiva Satelliittidatakeskus

Satelliittidatakeskus ja Sentinel -satelliitit käytössä

testi
Uusi satelliittidatakeskus löytyy osoitteesta NSDC.fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän Kansallisen satelliittidatakeskuksen käyttäjämäärät ovat 15.5.2016 tehdyn avaamisen jälkeen kasvaneet tasaisesti. Huhtikuussa lanseerattiin Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus ja samalla vihittiin käyttöön uusi satelliittivastaanottoantenni, joka S-kaistan lähettimensä avulla pystyy myös kommunikoimaan satelliittien kanssa. Myös SYKEssä infrastruktuuria hyödynnetään enenevässä määrin. Sentinel -satelliittikuvat ja näihin liittyvät uusi laskentajärjestelmä ovat jo aktiivisessa käytössä.

Osahankkeen vetäjä Timo Ryyppö, Ilmatieteen laitos

EB tehosteviiva Tietojen yhteiskäyttö

Tietojen yhteiskäyttö ‐osahankkeessa laajennetaan SYKEn yleistä teknistä infrastruktuuria

Sentinel 2 -satelliitin kuva 7.6.2017
SYKEn kaukokartoitusryhmä hyödyntää Tietojen yhteiskäyttöosahankkeessa valmistunutta julkaisupalvelinta. Sentinel 2 -satelliitin kuvaa 7.6.2017 voi tarkastella täällä.

SYKEn paikkatietoon ja kaukokartoitukseen liittyvää teknistä infrastruktuuria on laajennettu: mm. tiedon julkaisun koneluettavia rajapintoja on edistetty, mm. INSPIRE‐direktiivin mukainen paikkatietoaineistorajapinta julkaistiin.  Vesien seurantojen kokoomatietokanta on nyt siirretty tuotantoympäristöön ja sen ensimmäistä käyttöliittymää viimeistellään.

Myös valuma-alueiden rajaustyökalu VALUE‐pilotti valmistui tammikuussa 2017 ja esimerkiksi kuntien hiilitaselaskuri on ollut jo jonkin aikaa käytössä. Korkean resoluution satelliittikuva‐aineistoja ja laserkeilausaineistoihin perustuvia tuotteita, esimerkiksi kasvillisuuden latvuspeitto lähes koko Suomen alueelta, saatiin yleiseen jakeluun SYKEn paikkatietojärjestelmän kautta.

Osahankkeen vetäjä Mikko Hynninen, SYKE.

EB tehosteviiva Alusta tutkimusaineistolle

Tutkimuksen datapolitiikkaa ja tutkimusaineistojen jakelualustaa on kehitetty

Tutkimusaineisto-osahanke, CKAN

SYKEn uuden tutkimusaineistojen jakelupalvelun – ensimmäinen versio toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa avoimen lähdekoodin CKAN –ohjelmistolla.  Ohjelmiston erilaisten käyttötarkoitusten vuoksi  luotiin omat palvelut SYKEen ja Lukeen, mutta yhteistyö ohjelmistojen kehitystyössä, ongelmien ratkaisussa ja tiedonvälityksestä koettiin hyödylliseksi. SYKEn osalta tutkimusaineistojen jakelualustan ensimmäinen versio julkaistaan kesän aikana.

Tutkimusaineistojen hallintaa tukemaan on laadittu tutkimusdatapolitiikkaa yhteistyössä SYKEn Avoimet aineistot -työryhmän kanssa. Myös OKMn Avoin tiede ja tutkimus  -hankkeen kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä.

Osahankkeen vetäjä Olli-Pekka Mattila, SYKE.

EB tehosteviiva Lajitietokeskus

Laji.fi:n ketterä kehitys jatkuu

 

Pohjankultiainen - Chrysis borealis Malinen, Pekka, Luomus, CC BY-SA 4.0
Pohjankultiainen (Chrysis borealis). Kuva: Pekka Malinen, Luomus, CC BY-SA 4.0.

Suomen Lajitietokeskuksen viimeisin versio on herättänyt kiinnostusta ja kehitettyä infrastruktuuria on hyödynnetty myös muissa hankkeissa ja palveluissa kuten Sieniatlas, Valtakunnallinen päiväperhosseuranta, Kevätseuranta ja kansallinen vieraslajipalvelu. Kevään aikana aloitettiin rakentamaan lajihavaintojen luotettavuuden arviointia varten annotointijärjestelmää, jolla voidaan seurata ja parantaa kerätyn tiedon laatua. Uhanalaisuusarviointia varten Lajitietokeskuksen järjestelmiin nojautuva työkalu, ns. IUCN‐editori, valmistui asiantuntijoiden käyttöön.

Laji.fi ‐palvelua kehitetään koko loppuhankkeen ajan jatkuvasti ketterän kehitysmallin mukaisesti. Luomus on sitoutunut lajitietokeskuksen ylläpitämiseen myös jatkossa, mutta palvelun jatkokehittämistä voidaan toteuttaa systemaattisesti vain lisärahoituksella tai tapauskohtaisesti ulkopuolisen hankerahoituksen turvin.

Yhteistyösopimusten loppuunsaattaminen tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa datan jaosta, saatavuudesta ja hallinnoinnista on Lajitietokeskuksen painopisteenä hankkeen viimeisen vuoden aikana. Ensisijaisia kumppaneita ovat tietoa hallinnoivat ja tuottavat viranomaistahot: Metsähallituksen luontopalvelut, SYKE ja Luke.

Varaa päivä – Finnish Biodiversity Information for the Benefit of Society – laji.fi -seminaari

Osahankkeen vetäjä Kari Lahti, Luomus.

Envibase tehosteviiva

Lisätietoa

 

 


Aihealue: