Usein kysytyt kysymykset tuulivoimasta


Seuraavassa on vastauksia näihin eräisiin tuulivoimaneuvonnalle osoitettuihin kysymyksiin.

Kunnassa on laadittu tuulivoimayleiskaava, mutta nyt hankevastaava haluaa korottaa tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuksia. Miten asia tulisi käsitellä kunnassa?

Tuulivoimarakentamista koskee sama asia kuin muutakin rakentamista / alueidenkäyttöä, eli asia ratkaistaan lähtökohtaisesti kaavalla. Jos on syystä tai toisesta tarpeen poiketa kaavasta, tulee asia ratkaista tapauskohtaisesti ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat poikkeamisen edellytykset. Poikkeamispäätöksen myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamiseen on lisäksi oltava erityinen syy. Poikkeamista ei saa MRL 171 §:n mukaan myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen MRL 171 §:n muutoksen mukaan vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle. Poikkeaminen koskee yksittäistapauksia, eli ne voimalat, jotka eivät olleet poikkeamispäätösten kohteena, voidaan toteuttaa kaavan mukaisina. Muiden voimaloiden poikkeamispäätökset eivät koske niitä, eikä myöskään mitenkään poista niitä kaavasta.

Mitä tuulivoimalan rakennuslupakäsittelyssä otetaan huomioon?

Teollisen kokoluokan tuulivoimalan sijoittaminen tulee olla ratkaistu ennen rakennusluvan myöntämistä, rakentamista suoraan ohjaavalla tuulivoimayleiskaavalla, asemakaavalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Mikäli hyväksytty kaava ei ole vielä lainvoimainenon rakennusluvassa tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin kaava on tullut voimaan.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen kuten muunkin rakennuksen lupa-asian. Edellytykset luvan myöntämiselle on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Rakennuslupahakemukseen tulee olla liitettynä pääpiirustukset, joiden avulla suoritetaan myös naapurien kuuleminen.

Rakennushankkeen on oltava tuulivoimayleiskaavan, asemakaavan tai myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuslupakäsittelyssä tulee varmistua, että tuulivoimalasta aiheutuvat vaikutukset esim. melu, välke- ja maisemavaikutukset vastaavat kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa määriteltyjä vaikutuksia. Tuulivoimalaa koskevan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee tarkastaa, että tuulivoimalan melupäästön takuuarvovastaa mallinnuksessa käytettyjä takuuarvoja.

Tuulivoimalan tyyppi saattaa kuitenkin vielä muuttua ennen rakennustöiden aloittamista ja siksi rakennuslupapäätöksessä on hyvä olla määräys siitä, että melumallinnukset tulee tehdä uudelleen ennen rakennustöiden aloittamista.

Tuulivoimalan rakentamiseen liittyy myös muiden lakien mukaisia lupa- ja lausuntomenettelyjä. Hankkeen toteuttaja vastaa siitä, että kaikki tuulivoimalan rakentamiseen liittyvät luvat on saatu ja ovat lainvoimaisia ennen kuin rakennustyöt aloitetaan. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupapäätöksessään informoida luvanhakijaa esimerkiksi siitä, että rakennushankkeen toteuttajan on varmistuttava, että lentoestelupa on voimassa ennen töihin ryhtymistä.

Milloin tuulivoimalalle tarvitaan ympäristölupa?

Tuulivoimalalta ei edellytetä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen laitosluettelon perusteella ympäristölupaa. Sen sijaan tuulivoimalalta voidaan kuitenkin edellyttää ympäristölupaa, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen lähialueen asukkaalle.

Tuulivoimatuotannon kustannustehokkuuden ja elinympäristön laadun kannalta paras keino ehkäistä ympäristöluvan tarve on se, että tuulivoimalat sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta.

Tuulivoimaloiden sijainti määritetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla menettelyillä (kaava, suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa) siten, että muun muassa tuulivoimameluasetuksen ohjearvot eivät ylity ennakkoon tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan melulle altistuvalla alueella. Jos asetuksen ohjearvot eivät mallinnuksessa ylity, ei ympäristölupa lähtökohtaisesti ole tarpeen. Sama periaate koskee välkevaikutuksia.

Olemassa olevan tuulivoimalan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan kohtuuttoman melurasituksen selvittäminen edellyttää melumittauksia ja melun haittavaikutusten arviointia. Jos tämän tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella arvioidaan, että tuulivoimalasta aiheutuu naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta, voidaan siihen puuttua naapuruussuhdeperusteisella ympäristöluvalla tai antamalla voimalalle ympäristösuojelulain 180 §:n mukainen yksittäinen määräys. Tämä koskee myös välkevaikutuksia.

Miten valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015) sovelletaan käsiteltäessä tuulivoimalaa koskevaa rakennuslupaa, jota on haettu kaavassa osoitettuun paikkaan?

Tuulivoimameluasetus (1107/2015) on tullut voimaan 1.9.2015.  Kun käsitellään tuulivoimalaa koskevaa rakennuslupaa tuulivoimayleiskaavassa tai asemakaavassa osoitettuun paikkaan, tulee kaavasta tarkistaa, mitä kaavamääräyksiä melusta on annettu.  Lisäksi tulee huomioida tuulivoimameluasetuksessa annetut ohjearvot. Rakennuslupaa myönnettäessä tulee huomioida sekä melua koskevat kaavamääräykset että tuulivoimameluasetuksen mukaiset ohjearvot siten, että tiukempia annetuista lukuarvoista noudatetaan.

Esimerkkejä

  • Mikäli kaavassa ei ole melun ohjearvoja koskevaa kaavamääräystä, noudatetaan tuulivoimameluasetuksen mukaisia ohjearvoja.
  • Mikäli kaavassa on kaavamääräys: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle, noudatetaan tuulivoimameluasetuksen mukaisia ohjearvoja.
  • Mikäli kaavassa on kaavamääräys: Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaisten suunnitteluohjearvojen keskiäänitasoja ylittävää melua (pysyvään asutuksen osoitetuilla alueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asunnoilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB), noudatetaan kaavassa määrättyjä lukuarvoja.

Lisäksi huomioitavaa
Tuulivoimalaa koskevan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota voimalatyyppiin sekä tuulivoimalan melupäästön takuuarvoon ja tarkastaa kaavan yhteydessä tehdyn melumallinnuksen riittävyys. Mikäli voimalatyyppi on vaihtunut ja voimalan melupäästö on muuttunut, tulee melumallinnukset tehdä uudelleen, jotta meluvaikutukset pysyvät sallituissa rajoissa.

Mitä kunnan päätös tuulivoimaloiden vähimmäis- tai suojaetäisyydestä tarkoittaa?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitus perustuu kunnan itsehallintoon. Tämä antaa kunnalle oikeuden harkita, mitä alueita tarkoituksineen kaavoitetaan ja milloin kaavoitukseen ryhdytään. Kunnalla ei ole velvollisuutta kaavoittaa alueita tuulivoimaloita varten, mikäli se on kunnan poliittisten päättäjien tahto.

Joissain kunnissa on päätetty koko kunnan aluetta koskevista vähimmäis- tai suojaetäisyyksistä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tällaisessa päätöksessä on kyse kunnan itsehallintoon ja kaavamonopoliin liittyvästä päätöksenteosta, joka ohjaa normaaliin tapaan kunnan viranhaltijoita sekä kunnan toimintaa. Päätöksellä voi siten olla vaikutusta kaavoituksen käynnistymiseen. Etäisyyksiä koskeva päätös viestittää myös tuulivoimarakentamista suunnitteleville tahoille kunnan tahtotilasta

Vähimmäis- tai suojaetäisyyttä koskevan päätöksen suhde tuulivoimarakentamista koskevaan kaavoitukseen ja lupaharkintaan

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Syyskuun alussa vuonna 2015 tuli voimaan valtioneuvoston asetus tuulivoiman ulkomelutason ohjearvoista. Asetuksen ohjearvojen tarkoituksena on varmistaa meluhaittojen ehkäiseminen, mikä edellyttää tapauskohtaista harkintaa.  Kaavoituksen ja lupaharkinnan yhteydessä tehtävän melumallinnuksen avulla määritetään riittävä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty tyhjentävästi rakennusluvan ja suunnittelutarveratkaisun harkinnassa sovellettavista luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä niiden täyttyessä. Tämän vuoksi kunnan päättämiä vähimmäis- tai suojaetäisyyksiä ei voida ottaa huomioon tuulivoimaloiden lupaharkinnassa.

Onko tuulivoimalan melusta tai välkkeestä koettua rasitusta mahdollistaa vähentää?

Yleensä häiriötä aiheutuu tietyissä paikallisissa olosuhteissa, jotka ovat hallittavissa esimerkiksi tuulivoimalan toimintaa rajoittamalla. Tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään melun tai välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja toiminnanharjoittaja voivat ratkaista asian sopimalla ja jos ongelma on teknisesti ratkaistavissa, asia voi edetä nopeastikin toivottuun lopputulokseen. Mikäli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen joutuu antamaan yksittäisen määräyksen rasituksen pienentämiseksi tai edellyttämään ympäristösuojelulain mukaan ympäristölupaa toiminnalle, lupahakemuksen käsittelyssä aikaa kuluu enemmän.

Mitä tehdä, jos asukas kokee kohtuutonta rasitusta tuulivoimalan aiheuttamasta melusta tai välkkeestä?

Tuulivoimalasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle melusta eikä välkkeestä (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §). Jos asukas kuitenkin kokee rasitusta, tulee hänen tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (useimmissa kunnissa ympäristösihteerille).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi rasituksen kohtuuttomuutta ja voi velvoittaa toiminnanharjoittajan tekemään selvityksiä ja mittauksia.  Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi pyytää tarvittaessa asiantuntijalausuntoja päätöksenteon tueksi (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §). Asukkaalla on kunnan päätöksestä valitusoikeus Vaasan hallinto-oikeuteen. 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusti määrätä toiminnanharjoittajan teettämään uudet melututkimukset. Mikäli tutkimus osoittaa melusta aiheutuvan kohtuutonta rasitusta, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella mahdollisuus antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva yksittäinen määräys, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi (Ympäristönsuojelulaki 180 §).

Mikäli tarvittavien toimenpiteiden yksilöiminen on vaikeaa ja niiden vaikuttavuus on epävarmaa, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää toimijaa hakemaan ympäristölupaa (Ympäristönsuojelulaki 27 §), jonka lupaehdoissa on mahdollista asettaa rajoitteita toiminnalle.

Onko tuulivoima ympäristöystävällistä kun tarkastelee sitä koko elinkaaren ajalta?

Tuuli on uusiutuva luonnonvara ja tuulivoima lähes päästötön energialähde. Tuulivoimala tuottaa sen rakentamisessa, käytössä ja purkamisessa käytetyn energian yleensä alle vuodessa. Merkittävin tuulivoimalan raaka-aine on teräs, jota voidaan kierrättää. Tuulivoimalan rakenne tekee voimalan purkamisen ja teräksen kierrätyksen varsin helpoksi.

Miksi voimaloita rakennetaan saaristoon ja tuntureille, eikä taajamiin tai teiden lähelle?

Tuulivoimarakentamisen pääedellytys on hyvät tuuliolosuhteet. Rannikolla ja tuntureilla tuulee usein enemmän kuin sisämaassa. Tuulivoimaloita olisi kuitenkin monesta syystä järkevää sijoittaa jo rakennettuun ympäristöön. Tätä voivat kuitenkin vaikeuttaa erilaiset rajoitukset, jotka aiheutuvat mm. asutuksesta ja liikenteestä.

Mitä vaikutuksia tuulivoimaloilla on ihmisiin ja luontoon?

Tuulivoima ei käytännössä tuota juuri lainkaan päästöjä, toisin kuin monet muut energiantuotantomuodot. Tuulivoimaloiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon vaihtelevat niiden sijainnista, koosta ja määrästä riippuen. Ne muuttavat maisemaa sekä tuottavat ääntä ja välkettä, ja voivat siten huonosti sijoitettuna häiritä ihmisiä. Luontovaikutuksista merkittävimmät kohdistuvat useimmiten linnustoon sekä vedenalaiseen luontoon. Hyvällä suunnittelulla voidaan haitallisia vaikutuksia vähentää huomattavasti.

Miksi suuret tuulivoimalat eivät ole pystyakselisia, vaan kolmilapaisia?

Kolmilapainen tuulivoimala on havaittu kokonaisuudessaan kustannustehokkaimmaksi, sillä roottorin pyyhkäisypinta-ala, eli alue, jolta voimala voi tuulen sisältämää energiaa hyödyntää, on suuri suhteessa materiaalikustannuksiin ja roottorin painoon. Kolmilapaisen roottorin tasapainottaminen on lisäksi yksinkertaisempaa kuin useammilla lavoilla. Suuria tuulivoimaloita ei rakenneta pystymallisiksi, koska ne eivät pysty hyödyntämään tuulen energiaa yhtä suurelta alueelta kuin kolmilapaiset vaaka-akseliset tuulivoimalat. Suurissa pystyakselisissa voimaloissa materiaalikustannukset kasvaisivat erittäin suuriksi.

Miksi voimalat pitää rakentaa niin korkeiksi?

Korkeammalla tuulen keskinopeus kasvaa ja tuuliolot tasaantuvat eli tuuliolosuhteet sähkön tuotannolle paranevat huomattavasti. Kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, tuotantoteho kasvaa kahdeksankertaiseksi. Mallinnettuja tuotantotietoja eri korkeuksilla voi tarkastella Suomen tuuliatlaksen karttaliittymässä osoitteessa: www.tuuliatlas.fi

 
Lisätietoa:

Julkaistu 29.4.2016 klo 10.20, päivitetty 25.5.2018 klo 11.04