Tuulivoimarakentaminen

Tuulivoima on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti ja vähentävät sähköntuotannon tarvetta hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Suomessa tuulivoiman osuus sähkön kokonaishankinnasta on kuitenkin vielä huomattavan pieni.

tuulivoimarakentaminen_TomiLehtola.jpg
Tomi Lehtola, YHA kuvapankki

Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotettu sähkö kattaa noin 2,8 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksestamme. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 387 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti oli 1005 megawattia (MW). Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoimatuotannon tavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä on asetettu 9 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa noin 3750 megawatin tehoa ja edellyttää 800-900 uuden tuulivoimalan rakentamista vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon teknistaloudelliset tekijät sekä ympäristöarvot ja muu alueidenkäyttö. Tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset riippuvat pitkälti tuulivoimaloiden sijainnista ja alueen ympäristöarvoista.

Tuulivoimaneuvonta auttaa suunnittelun ja rakentamisen kysymyksissä

Ympäristöministeriön rahoituksella on käynnistetty tuulivoimarakentamisen ohjauksen valtakunnallinen asiantuntijapalvelu. Se tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa kunnille, maakunnan liitoille, ELY-keskuksille, toiminnanharjoittajille ja kansalaisille tuulivoimarakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä.

Kaavoitus ohjaa tuulivoimarakentamista

Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulisi lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet määritellään kaavassa.

Tuulivoima-alueiden kaavoitus on tällä hetkellä hyvin aktiivista. Vuonna 2011 voimaan tuleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaisia tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavia yleiskaavoja on vireillä paljon. Vuoden 2012 lopussa niiden sisältämä kokonaisteho oli yhteensä noin 6000 MW, josta maa-alueilla oli noin 5000 MW. Voimassa olevat ja vireillä olevat maakuntakaavat mahdollistavat merkittävän tuulivoiman lisärakentamisen, noin kuusinkertaisen määrän asetettuun energia- ja ilmastotavoitteeseen verrattuna.

Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää aina rakennuslupaa. On huomattava, että kaavoituksella ei voida ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimalan toteuttaminen voi sijainnista riippuen edellyttää esimerkiksi ilmailulain mukaista lentoestelupaa, vesilain mukaista vesilupaa tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelun opas ja esite

Ympäristöministeriö on vuonna 2012 julkaissut Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan, joka sisältää tuulivoimarakentamista koskevat tämänhetkiset säännökset sekä niiden tulkinnat. Lisäksi oppaassa käsitellään hyvän suunnittelun periaatteita ja esimerkkejä sekä kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä asioita. Tuulivoimarakentamisen ohjauksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä tuulivoimaloista luonnolle ja ihmisten elinympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.

Kansalaisille suunnattu, kesällä 2013 julkaistu esite kertoo tuulivoiman rakentamisesta osaksi asuin- ja elinympäristöä.

Asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista

Valtioneuvosto on 27.8.2015 hyväksynyt uudet ohjearvot tuulivoimaloiden ulkomelulle. Asetus tulee voimaan 1.9.2015, jonka jälkeen asetuksen ohjearvoja sovelletaan tuulivoimaloiden rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa eikä ympäristöministeriön tuulivoimaoppaan melun ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelun opasta tullaan päivittämään uuden meluasetuksen pohjalta.

Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa eikä elinympäristön viihtyvyys heikkene. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa. Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo.

Asetuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan melun terveysvaikutuksia koskevaan sisämelusääntelyyn. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla.

Asetusta sovelletaan kaikkiin voimaantulopäivän jälkeen vireille tuleviin maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavaehdotuksiin, jotka ovat tai ovat olleet julkisesti nähtävillä asetuksen voimaan tullessa. Asetus ei koske niitä tuulivoimaloita, joilla on asetuksen voimaantulopäivänä ympäristölupa tai rakennuslupa. Jos voimassa olevaa ympäristölupaa kuitenkin joudutaan muuttamaan, tuulivoimala siirtyy uuden asetuksen piiriin. Lisäksi tuulivoimala voi siirtyä uuden asetuksen piiriin, jos voimalan ympäristöluvan tarvetta joudutaan asetuksen voimaantulon jälkeen harkitsemaan esimerkiksi naapureiden valitusten vuoksi.

Ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen

Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Voimaloiden melu voi sisältää pienitaajuista, impulssimaista, kapeakaistaista tai merkityksellisesti sykkivää ääntä, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat merkittävästi sääoloista riippuen melulle altistuvassa kohteessa.

Ympäristöministeriö on vuonna 2014 julkaissut kolme ohjetta tuulivoimaloiden melun mitoittamiseen ja todentamiseen. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohjeella mitoitetaan tuulivoimaloiden ja melulle altistuvan kohteen, kuten asuinalueen, välinen suojaetäisyys. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat meluvyöhykkeet ja melutasot eri tarkastelupisteissä. Äänitekninen mitoitus on osa tuulivoima-alueiden muuta suunnitteluprosessia ja hyväksymismenettelyä.

Tuulivoimaloiden melutason mittausohjeella on mahdollista selvittää, ylittääkö melutaso siitä säädetyn ohje- tai raja-arvon. Ohjetta voidaan hyödyntää myös sellaisenaan tai yhdessä muun ääniteknisen viranomaisohjeistuksen kanssa silloin, kun tuulivoimaloiden melu aiheuttaa häiriötä ympäristössä tai rakennusten sisällä.

Tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjetta voidaan käyttää todentamaan takuuarvo, jonka valmistaja on antanut tuulivoimalan äänenvoimakkuudesta. Näin mitoituksen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranee. Mittausohjetta voidaan käyttää myös melumallinnuksessa käytettyjen lähtöarvojen mittaamiseen.

Tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoja sovelletaan. Nyt annetut ohjeet tukevat osaltaan asetuksen toimeenpanoa. Esimerkiksi suojaetäisyyden mitoitus ohjeen mukaisella mallinnuksella tehdään jatkossa valmisteilla olevaan asetukseen pohjautuen. Tuulivoimaloiden melutason mittausohjeen avulla voidaan mitata, ylittääkö melutaso asetuksessa annetun desibeliarvon.

Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa

Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi niiden visuaaliset vaikutukset eli näkyminen korostuu tuulivoimarakentamisessa. Maiseman osatekijöiden tunnistaminen ja maisemaan liittyvien vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen sekä maiseman tilallisten ja esteettisten ominaisuuksien hahmottaminen on pohja tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten arvioinnille ja haitallisten vaikutusten lieventämiselle. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia koskeva tietämys on lisääntynyt ja arviointimenettelyt ovat kehittyneet tuulivoimarakentamisen edetessä.

Ympäristöministeriö on maaliskuussa 2016 julkaissut uuden tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia käsittelevän julkaisun, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia sekä niiden käsittelyä kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Julkaisun tavoitteena on parantaa tuulivoimarakentamisen suunnitteluun liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatua ja siten edistää maisema-arvojen säilymistä. Tuulivoimarakentamisen edellytykset ja reunaehdot määritellään suunnittelussa tapauskohtaisesti alueen maisema-arvot ja muut erityispiirteet huomioon ottaen.

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon linnustolle aiheutuvat vaikutukset. Laadukkaalla suunnittelulla voidaan välttää haitallisia vaikutuksia. Ympäristöministeriön toimeksiannosta valmistellaan opastavaa aineistoa aiheesta, ja valmistelun yhteydessä on muun muassa kerätty aineistoa lintujen merkittävimmistä muuttoreiteistä Suomessa. Aineistossa käsitellään tärkeimpiä suurikokoisten lintulajien muuttoreittejä sekä muuttoreittien sijaintiin ja niiden vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Kartoissa on osoitettu tärkeimmät muuttoreitit yhdistelmäkartoilla ja lajikohtaisesti sekä kevät- että syysmuuton osalta. Aineisto on tarkoitettu ensisijaisesti tuulivoimarakentamista koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin parissa työskenteleville.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Agneta Nylund, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 0295 250 210 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöneuvos Ari Saarinen, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 0295 250 257 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (tuulivoimamelu)

Ylitarkastaja Matti Osara, ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, puh. 0295 250 216, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (lintujen päämuuttoreitit)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Julkaistu 28.8.2015 klo 16.29, päivitetty 2.3.2016 klo 16.35