Ympäristöministeriö selvitti, mitä kuuluu asukasdemokratialle ja miten yhteishallintolakia pitäisi kehittää

Uutinen 9.3.2017 klo 9.57
Taloyhtiön grillikatoksessa. Kuva Saara Sivonen.jpg
Taloyhtiön grillikatoksessa. © Saara Sivonen, ympäristöhallinnon kuvapankki

Runsas puolet kyselyyn vastanneista asukasaktiiveista oli sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa aidosti juuri niihin asumisasioihin, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Kyselytulos on peräisin ympäristöministeriön teettämästä selvityksestä, joka käsittelee asukasdemokratian toteutumista ja sitä sääntelevän yhteishallintolain muutostarpeita.

Selvityksen ”Asukasdemokratia ja yhteishallintolaki muuttuneessa toimintaympäristössä” on toteuttanut tutkijaryhmä, jossa olivat mukana Kari Huotari ja Sinikka Törmä (Referenssi Oy) sekä Merja Pentikäinen (Opinio Juris).

Yhteishallinto ja asukastoiminta murroksessa

Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa määrittelee vuokralaisten oikeuksia ja omistajien velvollisuuksia vuokratalojen yhteishallinnossa. Laissa säädetään vähimmäistaso sille, miten asukkaat voivat osallistua asumistaan koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Lain säätämisen (1990) jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet asukasdemokratian toteutumiseen. Yhteishallintoon osallistuviin asukasaktiiveihin ja omistajien edustajiin kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia, sillä asiat ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Monet vuokrataloyhtiöt ovat muuttuneet muutaman talon yksiköistä fuusioiduiksi, jopa satojen vuokratalojen yhtiöiksi. Myös vaatimukset viestinnästä sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ovat kasvaneet.

Selvityksen kyselyyn vastanneet asukkaat (172) kokivat, että heitä ei kuunnella ja että osallistumisella ei ole todellista merkitystä. Asukkaiden mukaan heiltä myös puuttui tietoa ja osaamista asioista, joihin he haluavat vaikuttaa. Erityisesti nuorempia ja uusia asukkaita on vaikea saada mukaan asukastoimintaan.

Omistajien (56) näkökulmasta yhteishallintolaki ei vastausten perusteella vastaa nykytarpeita. Omistajienkaan mielestä suurella osalla asukasaktiiveja ei ole osaamista fuusioituneiden isojen yhtiöiden asioiden hoitamiseen. Moniin kokouksiin ja pöytäkirjoihin perustuva osallistumisjärjestelmä on raskas ja monimutkainen. Omistajatahon mielestä sääntelyä on liikaa, ja vaatimukset annettavista tiedoista liian yksityiskohtaisia.

Yhteishallintolakiin haluttiin joustavuutta

Selvityksen mukaan asukasosallistumiseen on kehittynyt erilaisia ja yhtiön eri tasoilla toimivia elimiä, jotka vaihtelevat suuresti yhtiöiden välillä. Kentälle on myös muodostunut paljon uusia, lailla sääntelemättömiä osallistumisrakenteita. Yhteishallintolain määrittelemät elimet ja niiden tehtävät voivat joissain tilanteissa jopa olla este asukasdemokratian tehokkaalle toteutumiselle.

Nykyinen laki ei tarjoa riittävää joustavuutta toteuttaa kuhunkin tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvia yhteishallintorakenteita. Laissa on jäykkyyttä, jota on syytä purkaa paremman joustavuuden mahdollistamiseksi.

Sekä omistajat että asukkaat korostivat lähellä asumista tapahtuvan osallistumisen merkitystä ja sitä varten luotujen asukasosallistumisen muotojen (mm. asukaskokous ja asukastoimikunta) tärkeyttä. Lisäksi toivottiin laajemmin koko yhtiön asioita käsittelevää elintä, jossa olisivat mukana sekä omistajan että asukkaiden edustus. Molemmat osapuolet toivoivat, että osallistumisen eri tasojen tehtäviä mukautettaisiin vastaamaan nykyisiä tarpeita ja toimintaympäristön vaatimuksia.

Selvityksen mukaan yhteishallintolakia koskevat muutokset voidaan tehdä joko viemällä välttämättömät minimimuutokset nykyiseen lakiin tai toteuttamalla perustavampi lakiuudistus. Lain kokonaisvaltaisempi päivitys palvelisi parhaiten hyvää säädösvalmistelua. Omistajataho on avainasemassa asukkaiden osallistumisen turvaamisessa, ja on tärkeää, että laki edelleen määrittelee asukkaiden oikeuksien minimitason sekä täsmentää omistajatahon velvollisuudet. Asuminen perusoikeutena ja valtion tukemana edellyttää vuokralaisten todellisia osallistumismahdollisuuksia.

Lisätiedot:

Hallitussihteeri Anu Gentz, ympäristöministeriö, p. 02952 50067, etunimi.sukunimi@ym.fi

Tutkija Sinikka Törmä, Referenssi Oy, p. 045 327 6815, etunimi.sukunimi@referenssi.net