Vuokra-asuminen

Suomessa vuokra-asunnoista noin puolet on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Loput ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Arava- ja korkotukiasuntoja tuottavat ja omistavat pääasiassa kunnat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämät yhteisöt.

Asuminen_keinussa_SSivonen.jpg
Saara Sivonen, YHA kuvapankki

Asukkaat arava- ja pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitettuihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Näiden ARA-asuntojen vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaan, eli vuokralla katetaan pääasiassa vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokra määräytyy ensisijaisesti osapuolten välisin sopimuksin ja markkinoiden mukaan. Niitä omistavat yksityishenkilöiden lisäksi muun muassa asuntosijoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja seurakunnat.

Kaikkia vuokra-asuntoja koskee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, jossa on säännöksiä muun muassa vuokrasopimuksesta, vuokran määrästä sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta.

Arava-, korkotuki- ja osaomistusasunnot

Asukasvalinnat valtion tukemien arava-, korkotuki- ja osaomistusasuntoihin tehdään kolmen perusteen mukaan:

  • Hakijan todellinen asunnontarve, esimerkiksi asunnottomuus, oikeuden häätöpäätös, vuokrasopimuksen irtisanominen, nykyisen asunnon ahtaus tai heikko kunto.
  • Hakijan varallisuus. Hakijalla ei saa olla riittävästi omaisuutta tarvettaan vastaavan asunnon hankkimiseen. Arviointiperusteena pidetään omaisuuden myyntiarvoa, josta vähennetään velat.
  • Hakijaruokakunnan bruttokuukausitulot.

Vuokran suuruus määräytyy omakustannusperiaatteella eli vuokralla voidaan kattaa lähinnä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut. Omakustannusperiaatetta noudatetaan laina-ajan, joka on noin 35 vuotta. Tämän jälkeen vuokraan sovelletaan samoja säännöksiä kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vuokra on määräytynyt omakustannusperiaatteen mukaan vuodesta 2002 alkaen. Ennen vuotta 2002 rahoitetuissa korkotukivuokra-asunnoissa vuokrat määräytyvät vapaarahoitteisten asuntojen tapaan. Saman omistajan aravavuokratalojen tai -asuntojen ja vuodesta 2002 alkaen rahoitettujen korkotukivuokra-asuntojen vuokria voidaan tasata keskenään.

Vuokralaisen vaikutusmahdollisuudet arava- ja korkotukiasunnossa perustuvat lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa. Se antaa asukkaille mahdollisuuden saada tietoa talon asioista ja vaikuttaa asumiseensa. Yhteishallinnon on todettu lisäävän asukkaiden yhteisvastuuta ja asumisviihtyvyyttä.

Vähintään kerran vuodessa järjestettävässä asukaskokouksessa voidaan valita asukkaiden edustajat taloyhtiön hallitukseen sekä asukastoimikunta tai luottamusmies hoitamaan yhteisiä asioita. Kokous voi myös valmistella, neuvotella ja antaa lausuntoja esimerkiksi talousarvioesityksistä, korjauksista, talon huollosta ja isännöinnistä.

Vuokratalon asukkaat voivat ottaa kantaa myös esimerkiksi järjestyssääntöihin, autopaikkojen ja yhteisten tilojen käyttöön sekä vuokraamisperusteisiin tai talkoisiin.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Anu Karjalainen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 067, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Julkaistu 17.10.2017 klo 9.58, päivitetty 13.2.2018 klo 15.01