Vanhusneuvostot haluavat vaikuttaa enemmän ikääntyneiden asumiseen ja elinympäristöön kunnissa

Tiedote 5.4.2017 klo 9.17
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman logo

Kuntien vanhusneuvostot eivät pääse vaikuttamaan ikääntyneiden asioiden valmisteluun riittävän varhain. Tuoreen selvityksen mukaan vanhusneuvostoilta kysytään pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluista, harvemmin kaupunkisuunnittelusta, kaavoituksesta tai asumisesta.

Kunnan on asetettava vanhusneuvosto varmistamaan ikääntyneiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ymmärretä vanhusneuvostojen mahdollisuuksia toimia päätöksenteon tukena.

”Vanhusneuvostojen edustajista neljännes pitää vanhusneuvoston vaikutusmahdollisuuksia puutteellisina. Vanhusneuvostot tulee huomioida ikääntyneisiin liittyvissä asioissa suunnitteluvaiheesta vaikutusten arviointiin”, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä kertoo.

Vanhusneuvostot ovat vaikuttaneet kunnissa ikääntyneiden arjen sujuvuuden kannalta tärkeisiin asioihin, kuten riittävään valaistukseen kulkureiteillä, automaattiovien asentamiseen virastoihin, jalkakäytävien liukkauden torjuntaan ja joukkoliikenteen palveluihin.

Aktiivinen osallistuminen tuo vaikutusvaltaa

Vanhusneuvostojen vaikuttamisen mahdollisuudet perustuvat vahvasti siihen, miten ne tunnetaan kuntalaisten keskuudessa. Selvitykseen vastanneista noin 40 prosenttia koki, että vanhusneuvosto tunnetaan kunnassa melko huonosti.

”Vanhusneuvostot voisivat jalkautua enemmän ikääntyneiden pariin esimerkiksi eläkeläis- ja muiden yhdistysten sekä kunnan tapahtumien kautta. Kuntavaalien jälkeen on myös tärkeää perehdyttää uudet valtuutetut ja kunnan johtavat viranhaltijat vanhusneuvostojen toimintaan”, vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi Lappeenrannasta toteaa.

Vanhusneuvostoilla toimivia yhteistyömalleja ja hyviä käytäntöjä

Vanhusneuvostojen asema ja toiminnan painopisteet vaihtelevat kasvavilla kaupunkialueilla ja väestöään menettävällä maaseudulla, joten erilaiset olosuhteet luovat myös erilaisia toimintakulttuureja. Yleinen käytäntö useissa kunnissa on se, että vanhusneuvostojen edustajat käyvät lautakuntien kokouksissa kertomassa näkemyksistään. Vanhusneuvostot toimivat myös usein yhteistyössä eri yhdistysten (esimerkiksi eläke-, omaishoitaja- ja kyläyhdistykset) ja seurakuntien kanssa.

”Hyväksi havaittuja vanhusneuvostojen toimintamalleja voidaan jalostaa kaikissa kunnissa oman kunnan toimintaympäristöön sopiviksi”, tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen selvityksen toteuttaneesta FCG Konsultointi Oy:stä kannustaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä joudutaan tarkastelemaan vanhusneuvostojen tulevaisuuden roolia ja sen tehtäviä uudelleen. Kunnallisille vanhusneuvostoille jää edelleen paljon tehtäviä ja toiminta keskittynee nykyistä vahvemmin juuri asumisen ja elinympäristöjen kehittämiseen.

Selvityksen on teettänyt Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Selvitys kartoitti vanhusneuvostojen näkemyksiä ja kokemuksia niiden toiminnasta ja toimintaympäristöstä sekä kehittämisen tarpeista asumisen ja elinympäristöjen kysymyksissä.

Lisätietoa

Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, FCG Konsultointi Oy, etunimi.sukunimi@fcg.fi, p. 0500 762 675

Ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013–2017, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 02952 50353