Osaomistusasuminen

Osaomistusasunto madaltaa kynnystä päästä omistusasuntoon erityisesti, jos ei ole mahdollisuuksia suoraan hankkia omistusasuntoa. Osaomistusasunnon asukas sijoittaa aluksi vain osan asunnon hankintahinnasta ja omistaa vastaavan suuruisen vähemmistöosuuden asunnosta. Rakennuttaja omistaa enemmistöosuuden.

Asukas asuu asunnossa ensin vuokralla. Vuokrakauden päätyttyä asunnon voi lunastaa kokonaan omaksi.

pyorailija_JUlvinen.jpg
Janne Ulvinen, YHA kuvapankki

Osaomistusasuntoja tuotetaan sekä valtion korkotuella että vapaarahoitteisesti. Valtion tukemia osaomistusasuntoja koskee 1.3.2002 voimaan tullut laki. Tätä aiemmin rahoitettujen osaomistusasuntojen ja vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen sopimusehdot perustuvat pelkästään asukkaan ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Valtion tukemien osaomistusasuntojen asukasvalinnat tehdään samoin kuin valittaessa asukkaita vuokra-asuntoihin.

Korkotukilainoitettuja osaomistusasuntoja tuottavat kunnat ja yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Niihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. 

Korkotukilainoitetut osaomistusasunnot

Asumiskustannukset jakautuvat niin, että asukas sijoittaa aluksi 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja saa omistukseensa vastaavan suuruisen vähemmistöosuuden asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeita. Rakennuttaja omistaa enemmistöosuuden asunnosta. Osaomistusta voi tarvittaessa käyttää asuntolainan vakuutena.

Osaomistusasunnon vähemmistöosuuden omistaja asuu asunnossa aluksi määräaikaisessa vuokrasuhteessa vuokralla. Asunnon vuokra pysyy kohtuullisena koko vuokrakauden, ja vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella, eli vuokralla katetaan asunnon hoitomenot ja korkotukilainasta johtuvat pääomamenot sekä muut enemmistöomistajalle asunnosta aiheutuvat menoerät.

Vuokralla osaomistusasunnossa asutaan vähintään viisi vuotta ja enintään 12 vuotta vähemmistöosakkaan ja enemmistöosakkaan sopimuksen mukaan.

Lisäosuuksien ostaminen osaomistusasunnosta on mahdollista, jos rakennuttajan kanssa on niin sovittu. Osaomistussopimuksessa voidaan sopia, että asukas voi kasvattaa omistusosuuttaan 49 prosenttiin asti.

Korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon enemmistöosakas on velvollinen lyhentämään asuntoon kohdistuvaa rakentamislainaa asukkaan maksaman lisäosuuden määrällä, jolloin lainan korkomenot vähenevät. Kun vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella, se vastaavasti alenee.

Osaomistusasunnon lunastaminen omaksi on mahdollista vuokrakauden päätyttyä hinnalla, joka perustuu asunnon alkuperäiseen hankinta-arvoon. Omaksilunastamisen hinta lasketaan siten, että asunnon alkuperäisestä hankinta-arvosta vähennetään asukkaan maksama alkusijoitus ja mahdollisesti ostamat lisäosuudet. Asuntojen arvon vaihtelut eivät siten vaikuta osaomistusasunnon hintaan, vaan asukas tietää jo osaomistussopimusta tehdessään, minkälaiseksi asunnon lopullinen kauppahinta muodostuu.

Sen jälkeen, kun vähemmistöosakas on lunastanut asunnon omakseen, se vastaa perinteistä asunto-osakeyhtiöasuntoa. Asukas hallitsee asuntoa osakeomistuksen perusteella, maksaa asunto-osakeyhtiölle yhtiövastiketta ja käyttää yhtiökokouksessa puhe- ja päätösvaltaa. Asunnon voi vuokrata tai myydä koska tahansa vapaasti.

Osaomistusasunnosta voi luopua kesken vuokrakauden, sillä asumistarpeet saattavat muuttua siten, ettei osaomistaja haluakaan lunastaa asuntoa omakseen. Uuden asukkaan hankkiminen on enemmistöosakkaan vastuulla. Jos enemmistöosakas ei löydä uutta asukasta kolmessa kuukaudessa kuluessa osaomistajan ilmoitettua asunnosta luopumisestaan, lunastaa enemmistöosakas osaomistajan osuuden. Asukas saa siten aina maksamansa sijoituksen takaisin.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 870, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 30.5.2016 klo 9.04, päivitetty 30.5.2016 klo 9.04