Korkotukilainat houkuttelevammiksi kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon

Tiedote 1.3.2018 klo 13.29

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla uudistettaisiin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Sillä tuetaan kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein valituille asukkaille tarkoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Lisäksi korkotukilainoilla tuetaan erityisryhmien vuokra-asuntojen tuotantoa.

Lakiesityksen tavoitteena on kehittää pitkää korkotukimallia siten, että valtion tuki ja tuettujen asuntojen käyttörajoitukset olisivat paremmin tasapainossa keskenään ja rakennuttajat tuottaisivat nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

”Tavoitteena on kannustaa rakennuttajia toimimaan, jotta saisimme uusia kohtuuhintaisia asuntoja niitä tarvitseville. Kukkarolle sopivien asuntojen kova kysyntä jatkuu, vaikka asuntorakentaminen on viime aikoina huomattavasti vilkastunut. Korkotukimallin muutoksilla toteutamme hallitusohjelman tavoitetta asuntorakentamisen lisäämisestä sekä eduskunnan edellyttämää korkotukimallin kehittämistä entistä kannustavampaan suuntaan”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Uusien korkotukilainojen tukiehtoja paremmiksi

Esitys sisältää lukuisia ehdotuksia, joilla parannettaisiin uusien korkotukilainojen ehtoja. Lainanlyhennysohjelmaa muutettaisiin merkittävästi nykyistä etupainotteisemmaksi, jolloin lainat maksettaisiin nykyistä nopeammin pois. Samalla kiellettäisiin tuleviin korjauksiin varautuminen uusissa korkotukilainoissa. Näin asukkaat eivät joutuisi maksamaan vuokrissaan tai käyttövastikkeissaan yhtä aikaa aiempaa etupainotteisempia lainanlyhennyksiä ja samalla varautumaan jopa useiden vuosikymmenten päähän ajoittuviin perusparannuksiin.

Korkotukilainojen lainoitusosuus nostettaisiin enintään 95 prosenttiin hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Lainansaajien maksettavaksi jäävää koron omarahoitusosuutta alennettaisiin pysyvästi 2,5 prosenttiin ja korkotuen maksuaikaa pidennettäisiin. Tukiehtojen muutokset tehtäisiin asetuksella, joka tulisi voimaan samaan aikaan kuin lakimuutokset.

Vuokra-asuntojen hankintaan tarkoitettuja korkotukilainoja voitaisiin jatkossa kohdistaa myös kasvukeskusalueille.

Ei vaatimusta omarahoitusosuudesta asumisoikeus- ja erityisryhmäasunnoissa

Vielä lausuntokierroksella ehdotettiin, että kaikissa uusissa korkotukilainoissa lainansaajan maksettavaksi jäisi aina vähintään viiden prosentin suuruinen omarahoitusosuus, jota ei voitaisi kattaa valtion avustuksilla tai asumisoikeusasukkaiden maksamilla asumisoikeusmaksuilla. Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä tällaista ehdotusta ei enää ole. ”Vaikka vaatimus toimijan omasta rahoitusosuudesta voisi olla järjestelmän toiminnan kannalta perusteltu, se olisi kuitenkin omiaan vähentämään rakennuttajien kiinnostusta käyttää korkotukimallia. Tämä yksityiskohta olisi toiminut vastoin lakiesityksen tavoitteita, joten siitä oli perusteltua luopua”, kertoo ministeri Tiilikainen.

Hallinnolliset menettelyt helpommiksi

Lisäksi tukijärjestelmää muutettaisiin monella tapaa, jotta järjestelmä toimisi paremmin ja siihen liittyvät hallinnolliset menettelyt yksinkertaistuisivat. Nämä muutokset koskisivat paitsi uusia, myös olemassa olevia korkotukilainoja ja aiemmin myönnettyjä aravalainoja. Esimerkiksi valtion tukemien vuokra-asuntojen luovuttamista ja luovutushintaa koskevia säännöksiä kehitettäisiin siten, että asuntojen enimmäisluovutushintaa ei enää vahvistettaisi konsernin sisäisissä kaupoissa eikä lainansaajien omarahoitusosuuksien alkuperää tarvitsisi enää luovutusvaiheessa selvittää. Myös tukijärjestelmän valvontaa ja viranomaisten tiedonsaantioikeuksia tehostettaisiin.

Laki- ja asetusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun 2018 alussa.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Tea Usvasuo, p. 046 922 8946, etunimi.sukunimi@ym.fi

Hallitussihteeri Ville Koponen, p. 0295 250 132, etunimi.sukunimi@ym.fi