Soile Ataçocuğu: Naapuruuspiiri yhdistää naapurit, yrittäjät ja vapaaehtoiset

Kirjoittaja toimii yhdyskuntatyöntekijänä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden osastolla Aluetyön yksikössä.
 

Soile Ataçocuğu
Kuva: Soile Ataçocuğu


Naapuruuspiiri on alueen yksinäiset ikäihmiset huomioiva paikallinen olohuonetyyppinen kokoontuminen kahvittelun kera kerran viikossa iltapäivisin. Naapuruuspiiri voi olla myös kaikille asukkaille avointa toimintaa, joka toteutetaan maksuttomissa tiloissa vapaaehtoisen taidoin. 

Naapuruuspiiriä on kehitelty vuodesta 2008 lähtien Helsingin Herttoniemen alueella yhdyskuntatyössä aluksi yhteistyössä Yhdessä-projektin kanssa ja projektin jälkeen vapaaehtoisen ja paikallisten toimijoiden ja työntekijöiden kanssa. Naapuruuspiirien kokoontumiset mahdollistavat viranomaiset yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Viraston työntekijän rooli on olla ryhmien yhteyshenkilö ja esimerkiksi vierailijoiden koordinoija ryhmiin. Paikalliset maksuttomat tilat saadaan käyttöön kohtaamisen paikoiksi. Viraston työntekijöiden mukanaolo takaa laadukkuutta ja turvaa toiminnalle. Jos ongelmia ilmaantuu ryhmissä, niin yhteyshenkilönä toimivaan työntekijään voi aina olla yhteydessä. Alueellista Naapuruuspiiritoimintaa tukee vastuutyöntekijöistä ja mukana olevista toimijoista koostuva vastuuverkosto, joka kokoontuu esim. kaksi kertaa vuodessa.

Naapuruuspiirimallia on kehitelty oman työn ohella siten, ettei malli toimiakseen vaatisi lisäresursseja vaan toimintatavan ja asenteen muutoksen eli työntekijän työnkuvan laajentamisen tällaiseen yhteistyöhön lähtemiseksi. Resurssit Naapuruuspiirikohtaamisten toteuttamiseen/yksinäisyyden vähentämiseen löytyvät työntekijöiden lisäksi alueilta ja järjestöistä (esim. maksuttomat vierailijat). Olemme etsineet paikallisia ilmaisia tiloja toiminnan toteuttamiseen ja perustaneet uusia Naapuruuspiirejä noihin paikkoihin. Kokoontumispaikkoja ovat esimerkiksi terveysaseman neuvotteluhuone, taloyhtiön kerhotila, kirkon seurakuntasali, kirjaston aulatila, nuorisoasiainkeskuksen ja leikkipuiston tilat, asukastalot ja yhdistyksen tilat.

Yhteistyö, jossa sote sekä muut virastot voivat olla mukana kumppanina, on Naapuruuspiirin tarjoama paikallisesti verkostoiva vaihtoehto yksinäisyyden lievittämiseen. Naapuruuspiiriyhteistyö voi synnyttää muutakin yhteisöllistä liikehdintää, esimerkiksi monenpolven toimintaa, kuten Länsi-Pasilan leikkipuistossa ja Laajasalon kirjastossa, jossa toimivat monenpolven Naapuruuspiirit. Kontulaan ollaan suunnittelemassa nyt monikulttuurista Naapuruuspiiriä. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä Naapuruuspiireissä tapahtuu. Osallistujat nähdään aktiivisina toimijoina, ei kohteina. Kuka tahansa osallistuja voi tuoda ohjelmaa tapaamisiin ja siihen myös rohkaistaan.

Kokoontumiset ovat osallistujien ja vapaaehtoisten vastuunottoa toisistaan. Tutustuttuaan toisiinsa naapuruuspiiriläiset ovat verkostoituneet keskenään ja alkaneet jopa huolehtia toisistaan. Verkostoituminen ja yhteistoiminta vähentävät palvelujen tarvetta ja yksinäisyyden kokemusta. Osa ryhmistä on muodostunut vertaisryhmiksi, joissa ryhmäläiset ottavat itse vastuun kokoontumisista ja ryhmän käynnistänyt vapaaehtoinen on voinut siirtyä käynnistämään uutta ryhmää. Paikallinen Naapuruuspiiriverkosto eli paikallinen vastuuverkosto on saattanut tuottaa myös muuta yhteistoimintaa, kuten tapahtumia ja retkiä. Näin on tapahtunut jo Länsi-Pasilassa.

Tuottavuus paranee, kun saadaan paikalliset toimijat toteuttamaan kumppanuudessa hyvinvointia alueensa ikäihmisille, jotka muutoin olisivat yksin kotona. Ilman paikallista verkottamista ja verkostoitumista tuo yksinäisten ikäihmisten tarve kohtaamiseen olisi ratkaistava muulla tavoin tai jätettävä ratkaisematta. NPmallissa kaikki alueen toimijat, asukkaat ja osallistujat nähdään resursseina, sillä toiminta on matalankynnyksen naapuruus- tai olohuonetoimintaa tavallisen ihmisen taidoilla. Yritykset, kuten K-kauppaketju ja apteekit ovat halunneet ottaa yhteiskuntavastuuta alkaneet sponsoroida NPkokoontumisten tarjoiluja.

Keväällä 2015 kehiteltiin NPresepti yhdessä Herttoniemen terveysaseman ylilääkärin kanssa. Reseptissä kerrotaan, miten iäkäs hyötyy osallistumalla Naapuruuspiireihin. Siinä on myös lähimpien Naapuruuspiirien yhteystiedot. Reseptillä pyritään tavoittamaan yksinäisiä ikäihmisiä myös lääkäreiden vastaanotoilla, mutta myös muun henkilökunnan toimesta ja ohjaamaan yksinäisiä ikäihmisiä paikallisiin Naapuruuspiiri kokoontumisiin.
 

Kahvihetki Naapuruuspiirissä
Kahvihetki Naapuruuspiirissä Herttoniemessä © Kuva: Soile Ataçocuğu


Naapuruuspiirimalli sai tunnustusta Innomarkkinoilla 2013 ja 2015 syksyllä se palkittiin kaupunginjohtajan vuoden saavutuskilpailun voittajana Helsingissä. Naapuruuspiiri sai palvelumuotoilijan 2014, jolloin mallille luotiin omat logot.

Kaikki Naapuruuspiirit ovat toimineet käynnistymisestään lähtien. Mallia on kehitelty yhteistyössä vapaaehtoisen kokemusasiantuntijan kanssa vuosien ajan ja Naapuruuspiirien määrä on vähitellen lisääntynyt Helsingissä. Vuosien kehittämistyö on mahdollistanut kehittämiseen liittyvät yritykset ja erehdykset ja sen myötä vähitellen toimivan toimintamallin kehittymisen. Jos mallin toteuttamiseen sitoutuu, niin se toimii. Kunnan virastojen mukana olo on aina tärkeää, se tuo turvallisuuden tunnetta osallistujille. Herttoniemen alueella toimii nyt neljä Naapuruuspiiriä, ja viidettä suunnitellaan. Länsi-Pasilassa on toiminut NP vuodesta 2012 lähtien. Kontulassa käynnistyi Naapuruuspiiri syksyllä 2015 ja sinne ollaan toista perustamassa vuoden alusta. Vuosaaressa käynnistyy vuoden alussa kaksi. Töölöön ja Lauttasaareen ollaan myös suunnittelemassa vuoden alussa Naapuruuspiirejä.

Uskomme, että mallilla on käyttöä koko Suomessa. Malli voi tuoda uudenlaisen lähestymistavan ikäihmisten yksinäisyyden paikalliseen lievittämiseen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen ihmisten välillä. Kokoontumiset ovat alueellista yhteistyötä, jossa kuka tahansa asukas tai toimija voi olla mukana edistämässä alueellista vuorovaikutusta ja asukkaiden mielekästä arkea. Kunnallinen toimija voi sote-viraston ohella olla myös kirjasto, liikunta,- nuoriso,- varhaiskasvatus,- tai mikä vain virasto, joka haluaa olla mukana ja työnsä puolesta varmistamassa, että toiminta on turvallista ja riittävän laadukasta yhdessäoloa. Syntyy uudenlaista vuorovaikutusta, jolla on hyvä tavoite. Erilaiset tyhjät tilat saadaan kokoontumiskäyttöön ja paikalliset yritykset sponsoreiksi.

Osallistuvilla on mahdollisuus olla toimijoina, ei vain kohteina. Ikäihmisillä on paljon voimavaroja ja osaamista ja mallissa rohkaistaan heitä myös kokoontumisten tehtävien hoitamiseen toimintakyvyn mukaan. Kahvinkeittoa ja kokoontumiseen liittyvien askareiden hoitaminen tehtävinä nousee arvoon arvaamattomaan Naapuruuspiireissä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi servettien leikkaaminen sopivimman kokoisiski puolikkaiksi. Näin jokainen voi antaa oman panoksensa, vaikka liikuntakyky ei hyvä olisikaan.

Naapuruuspiirimallissa on perusperiaatteet, jotka turvaavat toiminnan (sote-yhteistyö, vastuuverkosto, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori mukana), mutta muuten malli on paikallisesti muunneltava siten, että jokainen alue voi kehittää sitä sen mukaan, keitä siinä on mukana. Malli siis mahdollistaa yllätyksellisyyden ja kehittelyn eteenpäin paikallisesti, joten kaikki Naapuruuspiirit ovat erilaisia. Uusin idea Laajasalosta on, että apteekki tarjoaisi käyntikortteja vanhusasiakkailleen läheiseen Naapuruuspiirin.

Olemme halunneet pitää Naapuruuspiirin mallina, jonka käynnistämiseen on matala kynnys: Kun vapaaehtoinen käynnistäjä on löytynyt, niin etsitään maksuton ja esteetön tila, jossa on pöydät ja tuolit sekä kahvinkeittomahdollisuus. Materiaaleja on saatavilla perustamiseen sähköisinä ohjeina, kuten Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri ja Naapuruuspiiriohjaajan opas. Olemme laatimassa 2016 mallin levitykseen toimintasuunnitelmaa yhdessä vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa ja toiveenamme on saada materiaali nettisivuille ladattavaksi. Tietyin ehdoin meitä voi myös pyytää paikan päälle kertomaan mallista ja opastamaan Naapuruuspiirin aloituksessa.Soile Ataçocuğu toimii yhdyskuntatyöntekijänä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden osastolla Aluetyön yksikössä.
 

Julkaistu 15.1.2016 klo 12.20, päivitetty 10.1.2017 klo 15.46