Asumisoikeusasuminen

Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana käyttövastiketta.

Asuminen_kerrostalot2_SSivonen.jpg
Saara Sivonen, YHA kuvapankki
 

Asumisoikeusasuntoja on tarjolla suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Valtion tuella tuotettuja asumisoikeusasuntoja omistavat kunnat, yleishyödylliset yhteisöt ja asumisoikeusyhdistykset. Muulla rahoituksella rakennettuja taloja voivat omistaa myös muut osakeyhtiömuotoiset omistajat tai säätiöt, jos ne täyttävät laissa omistajille säädetyt edellytykset.

Asumisoikeusasumisen perusperiaatteita

  • Asuntoa ei voi lunastaa omaksi. Asumisoikeuden haltija voi myydä asumisoikeuden tai vaihtaa asunnon toiseen.
  • Talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta.
  • Asumisoikeussopimuksen yhteydessä maksetaan asumisoikeusmaksu ja kuukausittain käyttövastiketta.
  • Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon hakijan on täytettävä tietyt hakuehdot. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan.
  • Asumisoikeusasuntoa tulee käyttää omana tai perheen vakituisena asuntona. Erityisestä syystä asunnon voi kuitenkin luovuttaa kokonaan toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi. Pitempiaikainenkin luovutus toiselle on mahdollista, jollei talonomistajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta.
  • Huoneiston kunnossapidosta vastaa talonomistaja. Mikäli asukas haluaa tehdä asuntoon muutostöitä, on niistä sovittava omistajan kanssa.

Asumisoikeusasunnon asumiskustannukset

Asumisoikeusmaksun suuruus määräytyy asunnon koon ja neliöhinnan mukaan. Sitä varten voi saada rahalaitokselta lainaa, jonka korko on verovähennyskelpoinen. Sopimuksen pääoma-arvoa voi käyttää myös asunnon rahoitukseen otetun lainan vakuutena. Panttauksesta on ilmoitettava talon omistajalle.

Kuukausittain maksettavalla käyttövastikkeella katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut. Käyttövastike perustuu omakustannusperiaatteeseen eikä saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea.

Talon omistaja päättää tarpeellisista käyttövastikkeen korotuksista. Asukkailla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon sekä käyttövastiketta ja sillä katettavia menoja koskevaan päätöksentekoon vähintään yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990) mukaisesti.

Asumisoikeudesta luopuminen

Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla siitä talonomistajalle, joka tekee uuden asukkaan kanssa asumisoikeussopimuksen ja mitätöi asumisoikeudestaan luopuvan sopimuksen. Asumisoikeuden voikin myydä vain kunnan hyväksymälle henkilölle. Jos lainmukaista ostajaa ei löydy, talon omistaja lunastaa asumisoikeuden kolmen kuukauden kuluessa luopumisilmoituksesta. Luopujan on vaadittava lunastusta.

Myynti- ja lunastushinta on enintään asunnon ensimmäinen asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksella korotettuna. Enimmäishintaan voi kuulua myös korvausta huoneiston parannustöistä luovutushetken arvon mukaisina. Asunto lunastetaan aina enimmäishinnalla.

Asumisoikeuden voi luovuttaa ilman kunnan hyväksyntää puolisolle tai suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselle tai asunnossa jo asuvalle perheenjäsenelle. Myös tällöin asunnon myyntihinta on korkeintaan sen enimmäishinta.

Velvollisuus maksaa käyttövastiketta on voimassa, kunnes asumisoikeus on siirtynyt uudelle asukkaalle tai talonomistaja on sen lunastanut, entisen asukkaan asumisoikeus on merkitty lakanneeksi ja entinen asukas on muuttanut asunnosta. Jos talonomistaja ei kykene maksamaan erääntynyttä lunastusta, on lunastushinnalle maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa, kunnes täysi maksu tapahtuu.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Anu Gentz, ympäristöministeriö, p. 040 590 8089, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 30.5.2016 klo 9.03, päivitetty 30.5.2016 klo 9.03