Valaat ja hylkeet

Valaan osien ja valasesineiden tuonti ja kauppa on yleensä kielletty

Valaan osat ovat Suomessa luvanvaraisia kahden eri lainsäädännön kautta. Toinen on Laki arktisten hylkeiden ja valaiden suojelusta ja toinen on EU:n yhteinen ns. CITES-lainsäädäntö. CITES-lainsäädännössä kaikki valasesineet katsotaan ns. A-liitteen yksilöiksi, eli niiden kaupallinen hyödyntäminen on mahdollista vain poikkeusluvalla.

Valaan maahantuonti

Valaan maahantuonti kaikista maista, myös EU:n sisältä, on kielletty kansallisessa lainsäädännössä. Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta kieltää seuraavien tuotteiden tuonnin:

  1. valaanliha, valaanlihauute ja valaanlihamehu;
  2. valaan elimet ja nahka;
  3. hetulat ja niiden osat, hampaat ja luut;
  4. kohdassa 3 mainituista valaanosista muodostuneet jätteet ja mainituista osista valmistetut jauhot ja jauheet; sekä
  5. ambra, spermaseetti, valaanrasva ja valasöljy.

Suomen ympäristökeskuksen luvalla voi kuitenkin tuoda valaan osia tieteelliseen tai opetukselliseen tarkoitukseen, sekä valaiden hampaista tai valaan luusta valmistettuja taide-esineitä.

Valasta ei siis voi tuoda Suomeen ilman Suomen ympäristökeskuksen myöntämää (valaiden ja arktisten hylkeiden suojelua sääntelevän lain mukaista) tuontilupaa. 

Kansallisen lainsäädännön lisäksi kaikkia valaslajeja koskevat myös EU:n luonnonvaraisten kasvien ja eläinten kauppaa sääntelevien asetusten (ns. CITES-asetukset) määräykset. Kaikki valaslajit kuuluvat CITES-asetuksissa tiukimmin suojeltujen lajien liitteeseen A. Osaa valaslajeista kohdellaan kuitenkin poikkeuksellisesti liitteen B lajeina.

Jos Suomen ympäristökeskus myöntää valaiden ja arktisten hylkeiden suojelua sääntelevän lain mukaisen tuontiluvan, vaaditaan tuontiin EU:n ulkopuolelta aina myös CITES-vientilupa. Lajista ja tuontitavasta riippuu vaaditaanko myös CITES-tuontilupa. EU:n sisältä tuotaessa vaaditaan joko EU-todistus (A-liitteen lajeille) tai alkuperäselvitys (B-liitteen lajeille).

Valaan osilla ja tuotteilla käytävä kauppa

Euroopan unionissa on kaikkien valaanosien ja niistä valmistettujen esineiden osto ja myynti (ja kaikki muu kaupalliseksi katsottava toiminta) sekä Suomen sisällä että Suomen ja muiden EU-maiden välillä pääsääntöisesti kiellettyä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä (esim. jos voi osoittaa, että osa tai esine oli Suomessa jo ennen CITES-sopimuksen voimaantuloa) on Suomen ympäristökeskuksen mahdollista myöntää tällaiselle vanhalle esineelle kaupallisen käytön salliva EU-todistus.

Valaasta tehdyn esineen voi antaa täysin vastikkeetta lahjaksi, mutta tällöin tulee tehdä selkeä luovutusasiakirja, josta ilmenee kuka luovuttaa mitä ja kenelle, sekä esineen yksityiskohtaiset taustatiedot (sen osoittamiseksi, että kyse on laillisesti hankitusta ja laillista alkuperää olevasta esineestä). Jos esineen vastaanottaja on kaupallinen taho, tai muuten haluaa käyttää esinettä kaupalliseen tarkoitukseen, on Suomen ympäristökeskuksesta haettava lupa ennen ko. kaupallista toimintaa tai toimitusta (mm. esilläpito kaupallisessa tarkoituksessa, myynti).

Hylkeen osien ja hyljetuotteiden tuonti

Grönlanninhylkeen valkoturkkisten kuuttien ja kuplahylkeen kuuttien raakanahkojen ja käsiteltyjen nahkojen sekä näistä nahoista valmistettujen tuotteiden maahantuonti on kielletty kansallisessa lainsäädännössä (Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta).

EU:n luonnonvaraisten kasvien ja eläinten kauppaa sääntelevien asetusten mukaan Phocidae-heimoon kuuluvien Monachus-suvun (munkkihylkeet) lajien ja Otariidae-heimoon kuuluvien Arctocephalus-suvun (korvahylkeet) lajien tuonti Suomeen on luvanvaraista. Arctocephalus-suvun lajeja ovat mm. merileijonat ja merikarhut. Myös mursun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuonti on luvanvaraista. Näiden lajien yksilöille on oltava EU:n ulkopuolelta tuotaessa CITES-vienti- ja -tuontiluvat. Kaupallisessa toiminnassa on  A-liitteessä luetelluille hyljelajeille oltava EU-todistukset.

Lisäksi vuonna 2010 voimaan astunut EU:n hyljeasetus rajoittaa kaikista hylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuontia. Lisätietoja EU:n hyljeasetuksesta saa maa- ja metsätalousministeriöstä ja tullista. 

Raakanahkojen ja lihatuotteiden tuontiin on lisäksi hankittava luvat Evirasta.

Lisätietoja

Harry Helmisaari, Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti: cites@ymparisto.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde).

Julkaistu 13.8.2013 klo 23.30, päivitetty 16.10.2017 klo 13.34