Sairaat, loukkaantuneet ja kuolleet eläimet

Apua tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet

Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Yleinen vastuu loukkaantuneiden eläinten auttamisesta on säädetty eläinsuojelulaissa. Lisäksi luonnonsuojelulaki velvoittaa loukkaantuneiden rauhoitettujen, ja metsästyslaki riistaeläinten ja rauhoittamattomien eläinten auttamiseen.

Loukkaantuneen eläimen kärsimyksiä ei saa pidentää. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on se eläinsuojelulain mukaan lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan.

Eläin voidaan ottaa tilapäisesti haltuun hoitoa ja kuljetusta varten. Ensin on kuitenkin varmistettava, että eläin todella on avun tarpeessa. Hylätyltä vaikuttava eläin ei välttämättä ole sitä. Esimerkiksi linnunpoikasten emot usein tarkkailevat tilannetta lähistöltä ja palaavat poikasen luo ihmisen poistuttua. Emo on aina poikasen paras hoitaja. Luonnonvaraisten eläinten pito kotioloissa on luvallista vain välttämättömän hoidon ajan.

Loukkaantuneet eläimet voivat kokea ihmisen läsnäolon uhkaavana ja puolustautua voimiensa mukaan. Varovaisuus ja suojautuminen ovat tarpeen. Loukkaantunutta, sairasta tai kuollutta eläintä käsiteltäessä on aina käytettävä suojahansikkaita ja noudatettava hyvää hygieniaa.

Tarkempia hoito-ohjeita loukkaantuneiden eläinten käsittelystä löytyy esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan sivuilta.

Loukkaantuneet nisäkkäät

Jotkut eläintarhat ottavat vastaan apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä, myös metsästyslain tarkoittamia riistaeläimiä. Asiasta on aina hyvä sopia etukäteen puhelimitse.

Loukkaantuneesta metsästyslain mukaisesta riistaeläimestä voidaan myös ilmoittaa alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille.

Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle. Poliisi ja metsästäjien organisoima suurriistavirka-apu (SRVA) järjestävät eläimen etsinnän ja huolehtivat siitä tilanteen vaatimalla tavalla.

Luonnonvaraisten vahingoittuneiden eläinten hoidosta ja käsittelystä tietävät myös mm. kuntien eläinsuojeluviranomaiset, eläinsuojeluyhdistykset ja alueelliset pelastuslaitokset.

Loukkaantuneet linnut

Loukkaantuneita lintuja koskevissa kysymyksissä voi kääntyä esimerkiksi Korkeasaaren eläinhoitolan, Kaakkois-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n ylläpitämään Pyhtään lintuhoitolan, Heinolan lintutarhan, RanuaZoon tai Ähtärin eläinpuiston puoleen.

Kuolleet eläimet

Luonnonsuojelulain mukaan kuolleena tavattua rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun. Se on hyvä toimittaa valtion tutkimuslaitokseen kuolinsyyn toteamiseksi. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ottaa vastaan myös muita luonnonvaraisia eläimiä kuolinsyyn tutkimiseksi ja erilaisiin tautiseurantoihin.

Jos kuolleita eläimiä, esimerkiksi lintuja, on suuri määrä, asiasta ilmoitetaan Eviran lisäksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus).

Kuolleena löydetty tai lopetettu riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos tällä on oikeus metsästää kyseistä riistaeläintä alueella. Kuolleena löydetty susi, karhu, saukko, ilves ja ahma kuuluvat valtiolle, ja ne on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle.

Luonnontieteelliseen keskusmuseon raatoseuranta

Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on ympäristöministeriön pyynnöstä aloittanut maaliskuussa 2006 seurantatutkimuksen, jonka avulla kerätään tietoja Suomesta löytyneiden kuolleiden, sairaiden ja vammautuneiden eläinten määristä. Seurantajärjestelmän avulla valmistaudutaan kartoittamaan lintuinfluenssan mahdollista leviämistä Suomen eläimistössä, mutta samalla kerätään myös yleistä seurantatietoa Suomesta löytyvistä kuolleista eläimistä.

Havaintoja kerätään Suomen selkärankaisista eläimistä eli nisäkkäistä, linnuista, matelijoista, sammakkoeläimistä ja kaloista, joiden kuolin- tai vammautumissyy ei ole osa normaalia ihmistoimintaa.

Kuolleena tavatun valaan haltuunotto on kiellettyä. Kuolleena löydetty valas tulee lain mukaan toimittaa joko Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan.

Kuolleista saimaannorpista tulee ilmoittaa Metsähallitukselle tai poliisille.

Kala- ja rapukuolemat

Merkittävät kala- ja rapukuolemat tulee ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). Huomattavista kala- ja rapukuolematapauksista on hyvä ilmoittaa myös poliisille.

Ohjeet kuolleen kalan käsittelyyn

Ota talteen useampia näytekaloja välittömästi tapauksen havaittuasi. Paras näyte on mahdollisimman tuore, mieluiten vielä elossa oleva, oireileva yksilö. Vie näytekalat mahdollisimman nopeasti kylmään, ei kuitenkaan pakkaseen. Pakkaa jäähdytetyt kalat märkään voipaperiin käärittynä esimerkiksi kannelliseen tiiviiseen muovirasiaan tai muovipussiin. Pelkkä muovipussi ei ole hyvä pakkaus näytekaloille ja pakastaminen heikentää huomattavasti näytteen laatua tutkimustarkoitukseen. Kala säilyy mahdollista jatkotutkimusta varten parhaiten jääkaapissa noin 1-2 asteen lämpötilassa.
 
Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla saattaa olla yhteys kalakuolemaan, esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä, veden lämpötila.

Ota heti havainnon tehtyäsi yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai paikalliseen ELY-keskukseen. Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen, muun muassa tarvittavat vesinäytteet ja kalatutkimukset, näytteet ja tarpeen lähettää näyte jatkotutkimuksiin Elintarviketurvallisuusvirastoon.

  • ELY-keskusten yhteystiedot (ely-keskus.fi)
  • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira jatkaa kesällä 2016 lohikuolemien selvityksiä yhteistyössä Statens Veterinärmedicinska Anstaltin (SVA) kanssa. Tietoja Tornionjoen sairaista lohikaloista voi ilmoittaa nettiporttaaliin, joka on Suomen ja Ruotsin viranomaisten käytössä.

Kuolleet hylkeet ja valaat

Kuolleista hylkeistä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukseen (LUKE).

Julkaistu 8.6.2016 klo 13.23, päivitetty 22.6.2016 klo 12.57