Fluorin poisto kaivovedestä

Suositeltavat vaihtoehdot fluorin poistoon pohjavedestä

Fluorivapaan veden saamiseksi yksittäisessä taloudessa suositellaan seuraavia vaihtoehtoja:

1. Liittyminen kunnalliseen vesijohtoverkkoon, mikäli vesilaitosvesi on fluorivapaata. Vielä tällä hetkellä Suomessa on vesilaitoksia, joissa on jonkin verran fluoria ajoittain yli sallitun pitoisuusrajan.
2. Selvitetään tilanne naapurustossa ja jos fluorivapaata vettä löytyy läheltä, yritetään sopia yhteistyöstä naapurusten kesken. Useampi talous yhdessä voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etukäteen syytä neuvotella alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa.
3. Noudetaan juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteestä.
4. Mikäli joku edellä mainituista vaihtoehdoista ei tule kysymykseen kannattaa harkita joko käänteisosmoosilaitetta tai aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta ruoanlaittoon ja juomiseen käytettävän veden puhdistamiseksi. Fluori kannattaa poistaa vain ruoanlaittoon ja juomiseen käytettävästä vedestä. Muuhun kotitalouskäyttöön fluoripitoinen vesi kelpaa. Vastuulliset laitetoimittajat antavat riittävät takuut laitteiden toiminnasta ja voivat arvioida veden esikäsittelytarpeen ja suositeltavan menetelmän.
5. Ostetaan juoma/ruokavesi pullotettuna kaupasta. Tämä lienee kallein vaihtoehto.

Yksittäisissä talouksia voidaan fluori poistaa joko käänteisosmoosilla (RO) tai aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA-suodatus) eli samoilla laiteilla joilla arseeni saadaan poistettua.

Arseenin poisto-sivulla esitetty vertailutaulukko RO:n ja AA-suodatuksen välillä pätee myös fluorin poiston suhteen. Käytetty AA-massa ei kuitenkaan ole ongelmajätettä, vaan voidaan hävittää sekajätteen mukana.

Laitteen valinta ja käyttö

Laitteen valintaa varten on tiedettävä käsiteltävän veden ominaisuuksista seuraavat asiat:

• Fluoridipitoisuus
• Arseenipitoisuus
• Rauta- ja mangaanipitoisuus
• Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus
• Radonpitoisuus

Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesinäyte talousvesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa tai Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geolaboratoriossa.

Näiden tietojen perusteella voidaan vedenkäsittelyn suunnittelussa edetä seuraavasti:

• Jos raakavedessä on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedestä. Tähän voi käyttää joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempien pitoisuuksien ollessa kyseessä ilmastusta.
• Jos vesi sisältää rautaa yli 0,2 mg/l ja mangaania yli 0,05-0,1 mg/l, ne on poistettava ennen RO -suodatusta.
• Sekä RO että AA -laite poistavat fosfaattia ja arseenia . Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mikä on otettava huomioon massan käyttöaikaa arvioitaessa.
• AA -laitteella suodatettu vesi voidaan lisäksi desinfioida UV -valolla, jos tämä nähdään tarpeelliseksi

Käsitellyn veden laatua on valvottava. Vesi kannattaa analysoida RO-laitteen ollessa kyseessä kerran vuodessa ja AA-laitteen ollessa kyseessä kahdesti vuodessa, kunnes laitteen kapasiteetti kyseiselle vedelle on saatu selville. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella sähkönjohtokykymittauksella.

AA -laitteen osalta on suositeltavaa on tehdä huoltosopimus ja jättää massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtoväliksi suositellaan 6 - 12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta. RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sillä laitteen mukana toimitetaan selkeät ohjeet. Käytetyt suodattimet ja kalvot voidaan käsitellä sekajätteenä. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6 - 12 kuukauden välein. RO-kalvon tulisi kestää noin kolme vuotta.