Ennallistaminen
Soiden ennallistaminen
Keski-Lapin Life-hankkeessa ennallistettiin 80 hehtaaria suota Teuravuoma-Kivijärvenvuomalla. Osalta ennallistamisaluetta poistettiin lähinnä mäntypuustoa, ojia padottiin ojamailla; osalla aluetta ojat täytettiin kokonaan. Ennallistamisalueelta poisjohtaviin valtaojiin rakennettiin puupatoja kiinteän aineksen kulkeutumisen estämiseksi.
|
|
 |
|
Puupadon pystytys Teuravuomalla
(Kuva: E.Pääkkö)
|
|
Soiden ennallistamisessa pyritään palauttamaan metsänkasvatusta varten ojitettu suo takaisin luonnontilaan. Tärkeintä on saada suon hydrologinen tila ennalleen eli nostaa suoveden pinnantasoa, jonka seurauksena kasvillisuus, eläimistö ja maisema hitaasti palautuu luonnontilaiseksi suoksi. Soiden ennallistamisessa käytettyjä menetelmiä ovat ojien tukkiminen padoilla tai niiden täyttäminen kokonaan sekä puuston poisto.
Sivun alkuun Metsien ennallistaminen
Metsien ennallistaminen kohdistui Luiron soiden alueelle, jossa metsätalouden piirissä olleita, hakattuja soiden metsäsaarekkeita kulotettiin noin 10 hehtaarin alalla.
Metsien ennallistamisessa pyritään käynnistämään metsän sukkessio eli luontainen kehitys ja tuottamaan lahopuuta, jolloin metsän hajottajaeliöstölle luodaan elinympäristöjä. Metsien ennallistamisessa käytettyjä menetelmiä ovat mm. pystyssä olevan puuston poltto ja pienten aukkojen tekeminen.
Sivun alkuun Perinnebiotooppien hoito
Hankkeessa hoidettiin perinnebiotooppeja viidellä kohteella 15:n hehtaarin edestä. Kohteina olivat Teuravuoma-Kivijärvenvuoman ja Särkijärven suoniityt, Näätävuomalla Näätävuoman ja Raasujärven suoniityt, Viiankiaavalla Viiankijärven suoniitty ja Joutsenaavalla Sammakkoniemen tulvaniitty.
|
 |
|
Näätävuomalla (E.Pääkkö)
|
|
Näätävuomalla kunnostettiin kolme vanhaa latoa, muille niityille rakennettiin uusi lato Raasujärven suoniittyä lukuun ottamatta. Niityiltä raivattiin pajukkoa sekä sarojen muodostamia mättäitä raivaussahalla; Sammakkoniemellä mättäiden raivaukseen käytettiin suokuokkaa. Niittämisessä käytettiin pientä niittokonetta. Niitos haravoitiin ja osalla kohteista heinät poltettiin, osalla kerättiin kuivauksen jälkeen latoon. Latoihin kerätyn heinän käyttivät paikalliset poromiehet porojen talviruokinnassa
Perinnebiotoopit ovat syntyneet perinteisen karjan laidunnuksen ja niiton seurauksena. Käytön myötä alueille on syntynyt monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto, jollaista muualla ei tavata. Perinnebiotoopeilla on myös kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Maataloudessa tapahtuneiden muutosten takia laidunten ja niittyjen käyttö on kuitenkin lähes loppunut, mikä on aiheuttanut näiden alueiden umpeenkasvun ja eliölajiston taantumisen.
Perinnebiotooppien hoitotoimenpiteiden tavoitteena on alueiden biologisten, kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen tai elvyttäminen. Hoitotoimenpiteitä ovat perinteiset käyttömuodot eli laidunnus ja niitto sekä umpeenkasvaneiden alueiden raivaus.
Sivun alkuun
|