Vesistöjen säännöstely
Säännöstelyllä tarkoitetaan jatkuvaa veden korkeuden sääntelyä jonka tavoitteena on mm. tulvasuojelu, vesivoiman käytettäväksi saaminen tai lisääminen, uiton tai liikenteen edistäminen, veden nesteenä käyttäminen, maankuivatus, kastelu, virkistyskäyttö tai kalanviljely.
Pohjois-Pohjanmaalla vesistöjen säännöstelyn tavoitteena on ensisijaisesti tulvasuojelu ja voimataloudessa talviajan alivirtaamien lisääminen. Kesällä tavoitteena on riittävän vähimmäisvirtaaman saaminen kalatalouden ja virkistyskäytön tarpeisiin.
Säännöstelyn laajuus
Pohjois-Pohjanmaalla säännösteltyjä vesistöjä ovat Kala-, Pyhä-, Siika-, Patti-, Oulu-, Ii- ja Kuivajoen vesistöt. Voimakkaimmin säännöstelty on Oulujoen vesistö. Ympäristökeskuksen alueella on useita säännösteltyjä luonnonjärviä. Tekojärvet on rakennettukin säännösteltäviksi.
Siikajoessa oleva Uljuan tekojärvi on suurin valtion rakentama säännöstely. Sen pinta-ala on 28 km2 ja säännöstelytilavuus 140 miljoonaa m3. Lupaehtojen mukaan vedenkorkeus voi vaihtella vuoden aikana jopa seitsemän metriä. Käytännössä kesäaikana vedenkorkeuden vaihtelu on kuitenkin huomattavasti pienempää (maks. 2 metriä).
Luvat
Vesistöjä säännöstellään vesioikeudellisen luvan perusteella. Nykyisin alueemme lupaviranomainen on Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), ympäristölupa vastuualue. Uusien säännöstelylupien lupaehdot tulevat tarkistettaviksi määräajoin. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) valvoo lupaehtojen noudattamista ja huolehtii valtion säännöstelystä joko itse tai yhteistyökumppaneiden kautta.
Säännöstelyn kehittäminen
Säännöstelyjä pyritään nykyisin kehittämään niin, että ne taloudellisilta, ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan vastaisivat paremmin yhteiskunnan nykyisiä tarpeita ja odotuksia. Päämääränä on eri käyttäjäryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen.
Voimatalouskäytöstä aiheutuneiden haittojen vähentäminen
Useissa Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä on viime vuosina vähennetty säännöstelystä aiheutuneita haittoja yhteistyössä voimayhtiöiden, kuntien ja valtion kesken. Toimenpiteinä ovat olleet mm. erilaiset maisemointityöt ja virkistyskäytön edistämishankkeet kuten uimarannat ja venesatamat.
|