Yhdyskuntien vesihuolto
Vesihuollon tavoitteena on taata laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus.
Vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä ja kiinteistön omistajat tai haltijat kiinteistöjensä vesihuollosta. Vesihuollon tilanne Lounais-Suomessa
Lounais-Suomen alueella toimii 53 kunnallista vesihuoltolaitosta. Lisäksi alueella on yli 250 vesiyhtymää, vesihuolto-osuuskuntaa tai muuta vesihuoltokimppaa. Näistä reilu sata voidaan luokitella vesihuoltolaitoksiksi.
Vesijohtojen kokonaispituus on kasvanut nopeasti 1970-luvulta, viemäreitä on rakennettu hitaammin. Myös verkostojen liittyjämäärät ovat vuosien aikana kasvaneet tasaisesti. Veden ominaiskulutuksen suunta on ollut laskeva. Vedenhankinta ja -jakelu
Yhdyskuntien vedenhankinnalla pyritään turvaamaan moitteeton talousvesi kotitalouksille.
Talousveden valmistukseen käytetään pinta- ja pohjavettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa ja sen osuutta pyritäänkin jatkuvasti nostamaan. Lounais-Suomessa pohja- ja tekopohjaveden osuus on noin 50 %. Turun Seudun Veden tekopohjavesilaitoksen myötä pohja- ja tekopohjaveden osuus nousee jopa 90 prosenttiin.
Lounais-Suomessa vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä on noin 95 % väestöstä (n. 650 000 as.). Loput asukkaat ovat oman tai naapurien kanssa yhteisen kaivon varassa. Uutta verkostoa on viime vuosikymmeninä rakennettu haja-asutusalueille etenkin niissä kunnissa, joissa maaperä mahdollistaa rakentamisen edullisesti. Liittymisaste onkin useissa sisämaan kunnissa korkea. Saaristossa, joissa vaihteleva ja kallioinen maaperä nostaa rakennustöiden kustannuksia, on toistaiseksi alle puolet asukkaista liitetty keskitetyn vedenjakelun piiriin.
Veden ominaiskulutus on ollut pienessä laskussa. Suurimmillaan (335 l/as*d) veden ominaiskulutus on ollut 1970-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä veden ominaiskulutus on Lounais-Suomessa noin 220–280 l/as*d. Veden ominaiskulutuksesta kotitalouksien osuus on noin 60 %.
Normaalin käyttötilanteen aikana keskitetyn vedenjakelun piirissä olevan asutuksen talousveden saatavuus on varsin hyvä. Ylikunnallisten vedenhankintaratkaisujen sekä verkostojen yhdistämisen seurauksena vesihuollon toimintavarmuus mahdollisen kriisitilanteen sattuessa on jatkuvasti parantunut. Vedenjakelun toimintavarmuudessa esiintyy kuitenkin puutteita, erityisesti vesihuolto-osuuskuntien ja -yhtymien verkostoissa. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely
Viemäriverkostoa on Lounais-Suomessa rakennettu erityisesti isoihin taajamiin ja liittymisaste on noussut huomattavasti hitaammin kuin vesijohtoverkoston osalta. Alueella on paljon kiinteistökohtaisen viemäröinnin varassa toimivia pieniä taajama-alueita. Viime vuosina on kuitenkin erityisesti haja-asutusalueille rakennettu kiihtyvällä vauhdilla paineviemäriverkkoja. Lounais-Suomen asukkaista noin 80 % on liitetty keskitetyn viemäröinnin piirissä.
Vaikka suurin osa viemäriverkostosta on suhteellisen uutta, niiden vuotovedet ovat useissa kunnissa merkittävä ongelma. Putkistojen ja kaivojen saneeraustoiminta on 1990-luvulla selvästi lisääntynyt, mutta tälläkin hetkellä verkoston saneerausvauhti on tarvetta hitaampaa.
Lounais-Suomen alueella on toiminnassa kuutisenkymmentä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoiden määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuosien aikana. Jätevedenkäsittelyä on keskitetty suurempiin yksiköihin ja puhdistamoja on lakkautettu.
Jätevedenpuhdistamot poistavat yleensä hyvin sekä orgaanista ainesta että fosforia. Vesistöjen tila on etenkin isojen puhdistamojen alapuolisissa vesistöissä selvästi kohentunut. Jätevedenkäsittelyn keskittäminen on parantanut merkittävästi myös vanhoja purkuvesistöjä.
Puhdistamoiden ohi joudutaan ajoittain johtamaan käsittelemätöntä tai puutteellisesti käsiteltyä jätevettä, erityisesti runsaista sateista ja lumen sulamisesta aiheutuvien vuotovesien takia. Lounais-Suomessa jätevettä muodostuu vuosittain noin 60 miljoonaa kuutiometriä Tästä noin 10-20 miljoonaa kuutiometriä on vuotovesiä sademäärästä riippuen.
Jäteveden puhdistuksessa syntyy biologista ja kemiallista lietettä, joka käsitellään, kuivataan ja sijoitetaan esimerkiksi viherrakentamiseen ja pelloille. Jätevesilietteen laatu on erityisesti 1990-luvun kuluessa parantunut ja puhdistamojen liete täyttää lähes aina peltoviljelylle asetetut pitoisuusvaatimukset. Tästä huolimatta maatalousalan järjestöt suhtautuvat lietteen käyttöön lannoituksessa kielteisesti. Lietteen hyötykäyttö maanviljelyksessä on vähentynyt selvästi 2000-luvulla, kun samaan aikaan viherrakentamisen osuus on lisääntynyt.
Lisätietoja:
Johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila, puh. 040 769 9051
|