Haja-asutuksen talous- ja jätevedet
Ympäristöopas
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on noin 34 000 asukasta vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen ja 144 000 viemäriverkostojen ulkopuolella. Vesi otetaan omasta kaivosta ja jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä ja johdetaan ympäristöön. Usein asukkailla on ongelmia, kun kaivoveden laatu ei ole riittävän hyvää eikä vesikään aina riitä. Jätevesien riittämätön puhdistus aiheuttaa monesti haittaa vesistöille etenkin tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Kaivot
| |
|
 |
|
Kuva: Minna Nummelin
|
| |
Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä raikkaan makuista ja terveellistä. Tutkituta kaivosi veden laatu kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Lounais-Suomen alueella yleisimpiä ongelmia pohjaveden laatuun aiheuttavat korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet, kallioporakaivoissa esiintyvä liian korkea radonpitoisuus sekä Vakka-Suomen rapakivialueilla esiintyvä fluoridi. Perustietoja oman paikkakuntasi pohjaveden laadusta ja riskeistä saat kuntasi terveystarkastajalta.
Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Vedenkäsittelyllä voidaan veden laatua parantaa, jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla. Radonia ja muita radioaktiivisia aineita sekä arseenia ja fluoria voidaan myös poistaa pohjavedestä. Kaivon kunnostus ja puhdistus ei auta, jos pohjavesi on pilaantunut.
Ennen kuin päätät kaivon rakentamisesta tai vanhan kunnostamisesta, ota selvää yhteisen vedenhankinnan järjestämisestä naapureittesi kanssa tai yleiseen vesijohtoverkostoon liittymisestä. Kunnan laatimasta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta käy ilmi, kuuluuko kiinteistö vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen vai täytyykö kiinteistönomistajan järjestää vesihuolto itse.
Jos päätät rakentaa kaivon, valitse paikka huolella. Maa- ja kallioperän vaihteluiden ja ominaisuuksien takia kaivoa ei voi rakentaa mihin tahansa. Kaivon tyyppi tulee valita rakennuspaikan ja pohjaveden saatavuuden mukaan.
Kaivoveden laadusta, kaivon kunnostamisesta ja rakentamisesta saat kattavaa tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta, osoitteesta www.ymparisto.fi/kaivot:
Jätevedet
Kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistusteholle asetetut vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Kiinteistön omistajalla on oltava selvitys kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje.
Ennen puhdistusjärjestelmän rakentamista tai uudistamista kiinteistönomistajan kannattaa varmistaa kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, laajennetaanko viemäriverkostoa lähivuosina kiinteistön alueelle. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa voi tiedustella kunnasta tai etsiä kunnan verkkosivuilta.
Kiinteistön haltija voi saada jatkoajan jätevesijärjestelmän kunnostamiseen , jos käsittelyvaatimusten noudattaminen on kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta ja kuormitus ympäristöön vähäinen. Erityisesti viemäriverkoston piiriin saatettavilla alueilla asuvat sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada määräaikaisen vapautuksen. Vapautusta voi hakea kunnalta viideksi vuodeksi kerrallaan, mutta vasta siirtymäajan loppupuolella.
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan.
Jätevesijärjestelmää ei tarvitse tehostaa, jos jätevedet eivät aiheuta pilaantumisen vaaraa eivätkä haittaa omalle tai muille kiinteistöille ja jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:
- Jätevesien joukossa ei ole virtsaa, ulostetta eikä muuta käymäläjätettä.
- Jätevesien määrä on vähäinen.
- Jätevesiä ei johdeta suoraan vesistöön tai siten, että ne eivät puhdistu riittävästi ennen kulkeutumistaan vesistöön tai pohjaveteen. Jätevedet eivät puhdistu riittävästi, jos ne valuvat ympäristöön esimerkiksi kalliota tai avo-ojaa pitkin tai imeytyvät puhdistumattomina maaperästä pohjaveteen.
Usein jätevesien määrä on vähäinen perinteissä kesämökeissä, joissa talousvesi kannetaan kaivosta ja joissa on kuivakäymälä. Saunan pesuvesille ja muille vastaaville vähäisille jätevesimäärille voi rakentaa yksinkertaisen imeytyskuopan tai asentaa ostetun pesuvesien imeytyskaivon.
Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/hajajatevesi löytyy mm. seikkaperäiset toimintaohjeet miten jätevesien käsittelyjärjestelmien uudistamisessa kannattaa edetä sekä tietoa eri puhdistusmenetelmistä.
Valtion avustukset kiinteistöille
Haja-asutuksen kiinteistöille voidaan myöntää talousjätevesiavustusta tai vesihuoltoavustusta:
Lisätietoja:
suunnitteluinsinööri Minna Nummelin, puh. 050 433 9912
johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila, puh. 040 769 9051
tarkastaja Risto Oksanen, puh. 0400 223 220 (vesihuoltoavustukset)
|