Vesistöjen kunnostus Etelä-Savossa
 |
|
Niittojätteen haravointia Riemiöllä
Kuva:Tarja Pusa
|
Vesistön kunnostuksella pyritään parantamaan vesistön tilaa jonkin käyttömuodon tai vesistön ekologian kannalta. Kunnostushankkeita on toteutettu lähinnä ihmisten tarpeista lähtien. Samalla on usein parannettu myös vesistön ekologista tilaa. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Valtion osallistuminen kunnostushankkeen suunnitteluun ja toteutukseen edellyttää, että hankkeella on huomattava yleinen merkitys vesistön käytön, hoidon tai suojelun edistämisessä. Valtion osuus voi näissäkin kohteissa olla enintään 50 % kunnostuksen toteuttamiskustannuksista. Poikkeuksena ovat esimerkiksi suojelualueilla toteutettavat lintuvesien kunnostushankkeet.
Viime vuosina lintuvesikunnostukset ovat nousseet merkittäväksi osaksi valtion tuella toteutettavaa kunnostustoimintaa. Nämä hankkeet lähtevät luonnon monimuotoisuuden parantamisesta, mutta hyödyntävät samalla monin tavoin myös ihmisten erilaisia virkistyskäyttötarpeita. Etelä-Savossa on 70-luvulta alkaen toteutettu vesistöjen ekologista tilaa parantavia virtavesien kunnostuksia.
Koska vesistökunnostuksia on hyvin eri tyyppisiä, voivat niiden tavoitteet olla osittain ristiriitaisia. Esimerkiksi virkistyskäytön helpottamiseksi tehty ruoppaus saattaa heikentää vesialueen ominaisuuksia kalaston tai linnuston elinolosuhteiden kannalta.
Vesistökunnostuksissa yhtenä keskeisenä päämääränä on vesistöjen luontainen tila, johon pyritään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanossa.
Kunnostustoimet voivat parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan kuormituksen riittävästä vähentämisestä. Valuma-alueella tapahtuvat vesiensuojelutoimet ovat yhä enenevässä määrin vesistöjen kunnostamiseen liittyvä osa-alue. YTY-työt
Ympäristönhoidon työllisyystyöt (YTY-työt) ovat pienimuotoisia ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöinä tehtäviä töitä. Työn tekijöiksi koulutetaan pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita. YTY-töinä voidaan toteuttaa mm. merkittävimpiä vesikasvien niittoja sekä virkistyskäyttöarvoa lisäävien rakenteiden yms. rakentamistöitä.
Viime vuosina YTY-töinä on voitu toteuttaa vesikasvillisuuden vähentämisessä 100 - 200 ha:n niittoalat. Kohteita on noin 20 - 30 vuodessa. Työllisyystöinä tehtyjen niittojen kustannukset ovat vaihdelleet 166 - 320 €/ha. Yhteistyökumppaneiden kustannusosuudet niittojätteen poistossa ovat noin 100 €/ha. Vesivälskäri - omaehtoisen vesistökunnostuksen ohjaus
Vesivälskäri -lomakkeisto sisältää vesistöjen omaehtoisen kunnostuksen suunnitteluun liittyvät lomakkeet ja muistilistat, valuma-alueen ongelmien ja toimenpiteiden alustavat kyselykaavakkeet ja lupa-asiakirjat, täyttöohjeet sekä taustatietojen hankkimiseen tarvittavat tiedot.
Täytetyn Vesivälskärin pohjalta on helppo esitellä hanketta kunnille ja ympäristöviranomaisille, sillä se sisältää kaikki lupa-asiakirjat toimenpiteille, mitä aiotaan tehdä ja kenen omistamilla mailla tai vesialueilla. Näiden tietojen ja ohjauksen avulla on mahdollista toteuttaa omaehtoisesti esim. talkoovoimin vesistölle hyvinkin vaikuttavia kunnostustoimenpiteitä.
ELY-keskuksen YTY -niittojen pohjana ovat yhteistyökumppaneiden laatimat Vesivälskärit niittokohteista. Niittohankkeen toteuttamisesta voidaan tehdä päätös, kun lupa-, suostumus- ja yhteistyöasiat ovat valmiiksi kunnossa.
Lisätietoja
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki, puh. 0400 950 285, sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (etunimi=Reijo, sukunimi=Lahteenmaki)
|