Jätteiden synty toimialoittain

Paljonko jätettä syntyy?

Jätteiden syntyä, käsittelyä ja hyödyntämistä koskevaa tilastointia säädellään EU:n jätetilastoasetuksella (2150/2002). Sen mukaisesti laadittu jätetilasto valmistui vuonna 2006. Tiedot koskivat vuotta 2004. Sittemmin jätetilastoja on laadittu vuosille 2005‑2007. Asetus velvoittaa kaikkia EU-jäsenmaita laatimaan jätetilastot yhdenmukaisesti joka toinen vuosi. Näin tilastoista saadaan keskenään vertailukelpoisia. Suomessa jätteiden tilastoinnista vastaa Tilastokeskus. Seuraava jätetilastoraportti laaditaan kesäkuussa 2010 ja se koskee vuotta 2008.

Jätettä muodostui vuonna 2004 noin 66 miljoonaa tonnia. Määrään ei sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta tai metsään jätetty hakkuutähde. Vastaavasti vuonna 2007 jätettä syntyi noin 74 miljoonaa tonnia. Viimeisimpien vuosien perusteella näyttäisi siltä, että syntyvä jätemäärä on kasvusuunnassa.

Jätteen kertymä vuosina 2004-2007

Lähde: Tilastokeskus.

Missä jätettä syntyy?

Vuosina 2004‑2007 eniten jätettä kertyi kaivostoiminnan, rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2007 kaivostoiminnan yhteydessä syntyi noin 24 miljoonaa tonnia jätettä, pääasiassa mineraalipitoisia jätteitä. Myös rakentamisen jätteistä (25 milj.t/v) valtaosa oli mineraalijätteitä. Teollisuussektorilla eniten jätettä tuottivat puutuoteteollisuus (7,3 milj.t/v) sekä massa- ja paperiteollisuus (4,6 milj.t/v).

Yhdyskuntajätettä syntyy kotitalouksissa ja palvelutoimialoilla. Sen osuus kokonaisjätemäärästä on varsin pieni; vuonna 2007 yhdyskuntajätettä syntyi noin 2,7 miljoonaa tonnia. Kaatopaikalle sijoitettuna yhdyskuntajätteen sisältämä biohajoava aines tuottaa kuitenkin mädätessään kasvihuonekaasuja, jotka ovat ilmakehään päässeinä haitallisia.

Jätekertymät sektoreittain vuosina 2004-2007

Lähde: Tilastokeskus.

Mihin syntynyt jäte päätyy?

Jätedirektiivillä (2008/98/EY) pyritään edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Sillä on vahvistettu niin sanottu viisiportainen jätehierarkia, jonka mukaan jätepolitiikassa on noudatettava pääpiirteissään seuraavaa tärkeysjärjestystä: jätteen synnyn ehkäisy, valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen, ja loppukäsittely.

Jätehierarkiassa jätteiden kaatopaikkasijoitus on näin ollen viimeisin vaihtoehto jätteen käsittelylle. Vuosina 2004‑2007 valtaosa syntyneistä jätteistä päätyi kuitenkin loppusijoitukseen kaatopaikalle tai jätealtaisiin. Määrä oli vuonna 2004 noin 40,2 miljoonaa tonnia, vastaavasti vuonna 2007 noin 43,1 miljoonaa tonnia. Verrattuna kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrää jätteiden kokonaismäärään voidaan osuudessa havaita kuitenkin lievää vähentymistä, 63,2 prosentista noin 59,5 prosenttiin.

Materiaalihyödyntämiseen ohjautuneiden jätteiden määrä on hieman kasvanut em. ajanjaksolla. Vuonna 2004 materiahyödynnettiin jätteitä noin 18,1 miljoonaa tonnia. Vastaava määrä vuonna 2007 oli 20,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2004 hyödynnettiin energiana noin 5,2 miljoonaa tonnia jätteitä. Määrä kasvoi kahtena seuraava vuonna yli 9 miljoonan tonnin, mutta laski vuonna 2007 noin 8,7 miljoonaan tonniin. Energiahyödynnettyjen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä on kuitenkin kasvanut hieman ko. ajanjaksolla, 8,2 prosentista 12 prosenttiin.

Jätteen hyödyntäminen ja käsittely vuosina 2004-2007

Lähde: Tilastokeskus.