Hämeen ympäristöstrategia

Hämeen ympäristöstrategiatyö aloitettiin vuonna 2004. Tämänhetkinen ympäristöstrategia perustuu pääpiirteissään vuoden 2008 joulukuussa Hämeen ympäristökeskuksen ohjausryhmän hyväksymään uudistettuun strategiaan, joka valmisteltiin keskeisten sidosryhmien kanssa vuoden 2007 elokuun seminaarissa sovituin periaattein.

Ympäristöstrategialla ei ole erillistä toimintaohjelmaa, vaan sen toteutumista seurataan ja tarkastellaan vuosittaisissa seminaareissa. Ympäristöstrategia luo yhteistä tahtotilaa ja kokoaa keskeiset sidosryhmät toimimaan ympäristön, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän hyväksi. 

IHMISEN PARAS YMPÄRISTÖ: HÄME

Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena on saada kaikki toimimaan tämän näkemyksen puolesta ja se antaa reunaehtoja muille suunnitelmille ja ohjelmille.

Visio vuoteen 2020

Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.

Visiota toteuttavat teemat

• 1. Energia ja ympäristö
• 2. Yhdyskunta
• 3. Luonnon monimuotoisuus

1. Energia ja ympäristö

Tavoitteet

Häme vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä niin, että vuoteen 2020 mennessä 

• kasvihuonekaasupäästöt  vähenevät 20 % Hämeen vuoden 1990 tasosta
• uusiutuvan kotimaisen energian osuus on vähintään 20 % Hämeen energian kulutuksesta ja tuotannosta
• energia- ja materiaalitehokkuus paranevat merkittävästi.

Kuormitus  ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi.

Uudet riskit ehkäistään ennakolta.  

Painopisteet

1. Edistetään energian säästöä, tuotannon ja kulutuksen siirtymistä aineellisista aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin sekä materiaali- ja energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa.
2. Osaamista kohdennetaan ja teknologiaa kehitetään siten, että Hämeen uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään energiatehokkaasti ja kestävästi välttäen elinkaaren haitalliset vaikutukset ennakolta. Kehitetään aineeseen (mm. biomassa, kierrätyskelvottomat jätteet jne.) sidotun energian muuttamista sekä sähköksi että lämmöksi ja minimoidaan erityisesti haitallisia päästöjä.    
3. Palvelujen ja tuotteiden hankinnassa käytetään vahvemmin valintakriteerinä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Tällöin lähipalvelujen ja -tuotteiden kilpailukyky paranee, samoin etätyön osuus kasvaa.
4. Maaperää, pohjavesiä ja pintavesiä suojellaan, hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti.

Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat ovat strategisesti merkittävimpiä (vastuutaho mainittu sulkeissa):

• Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat sekä Hämeen toimenpideohjelma
• Hämeen energia ja ilmasto-ohjelmat (Hämeen ja Päijät-Hämeen liitto)
• Alueellinen metsäohjelma (Metsäkeskus Häme-Uusimaa)
• Hämeen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus)
• Aalborgin sitoumus
• Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma

Seurantamittarit 

• Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, tarkastelu säännöllisesti.
• Energisindikaattori
  • Rakennusten lämmitysmuotojakauma
  • Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaislämmön kulutus (kWh/m²)
  • Asumisväljyys (m²/hlö)
  • Kotitalouksien sähkönkulutus asukasta kohti (kWh/hlö)
  • Työpaikkojen sähkönkulutus (teollisuus, palvelut, maatalous, kWh/hlö)
  • Teollisuuden energiatehokkuusinvestoinnit (kWh)
  • Jätteen kokonaimäärä asukasta kohti (kg/hlö)
  • Materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kokonaisjätemäärästä (%)
  • Kotimaisen uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista
  • Energiantuotannon ominaishiilidioksidipäästöt
  • Energiatehokkuusohjelmien määrä
  • Energia-avustukset ja energiatuki
  • Hämeen kuntien energiansäästöohjelmat ja niiden toteuttaminen
• Vesien hoidon toimenpideohjelmien toteuttaminen
• Ympäristösertifiointien määrä (EMAS, ISO14001, Vihreä lippu, EcoStart)
• Pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutuminen
• Kuntien ilmansuojeluohjelmien toteutuminen
• Hämeen kaupunkien ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskennat ja ekologisen jalanjäljen laskennat
• Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman toteutuminen
• Pilaantuneiden kohteiden kunnostuspäätökset
• Kuntaliiton ympäristöbarometrin tulokset Hämeen kuntien osalta
• Kuntien ympäristötilinpidon määrä
• Panostus ympäristötietoisuuden lisäämiseen
• Maastotutkimuksin varmistetut pohjavesialueiden rajaukset
• Luonnonvarojen kokonaiskulutus (suorat ja välilliset panokset)
• Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuus

Sivun alkuun

2. Yhdyskunta

Tavoitteet

Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja  säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö.

Painopisteet

1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään taloudellisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi ohjaamalla rakentaminen olemassa oleviin taajamiin ja maaseudun kyliin.
2. Liikenteen kasvua hillitään kytkemällä liikennejärjestelmien ja maankäytön suunnittelu toisiinsa ja luomalla toimivia matkaketjuja maaseudun kylien, taajamien ja kaupunkien välille.
3. Säilytetään elinympäristö hyvänä ja viihtyisänä ja parannetaan sitä turvaamalla kaikille väestöryhmille saavutettavissa olevat palvelut ja luonnonläheiset virkistysalueet sekä varmistamalla kulttuuriympäristön (rakennusperinnön, kulttuurimaiseman ja muinaismuistojen) asianmukainen käyttö, suojelu ja hoito.
4. Rakennettaessa uusia verkostoja ja rakennuksia hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Ratkaisut ovat ilmastonmuutosta hillitseviä ja siihen sopeuttavia.

Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat ovat strategisesti merkittävimpiä:

• Kanta- ja Päijät-Hämeen  maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat
• Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakaavat
• Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
• Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
• Kaupunkiseutujen rakennemallit (Lahden seutu, Hämeenlinnan seutu, Riihimäen seutu, Forssan seutu)
• Metropolialueen kestävä aluerakenne (METKA)
• Aalborgin sitoumuksen toteuttaminen          

Seurantamittarit

• Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, tarkastelu säännöllisesti
• Väestön sijoittuminen taaja-asutuksen, kyläasutuksen ja harvaan asutun maaseudun alueille (Hertta/YKR)
• Keskustoissa ja alakeskuksissa tietyllä etäisyydellä asuvat/palveluiden saatavuus (Hertta)
• Asunnon ja työpaikan välinen etäisyys (Hertta)
• Liikenneindikaattorit
  • Joukkoliikennekaupungissa asuvien osuus väestöstä (%)
  • Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (%)
  • Joukkoliikenteen osuus ajoneuvomatkosita ja julkisen liikenteen tuen määrä sekä julkisen liikenteen verkostojen kattavuus
  • Ajoneuvosuorite asukasta kohti (ajokm/hlö)
  • Päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuus (lähietäisyydellä asuvien %)
• Maanteiden, rautateiden ja katujen liikennemelulle altistuneiden määrät, hiljaiset alueet
• Kulttuuriympäristöjen ja -maisemien inventointien ja hoitosuunnitelmien toteutuminen
• Rakennusperinnön hoitoavustukset
• Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat ja suunnitelmat
  • Seudulliseen kehityskuvaan perustuvat oikeusvaikutteiset yleiskaavat
  • Yleiskaavat Hämeen maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä (Hertta/YKR)
  • Asemakaavat kulttuuriympäristöissä
  • Virkistys- ja viheralueet maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa
  • Kyläkaavat
  • Rakennetun alueen aluetehokkuusluku
• Kuntien arkkitehtuuriohjelmat
• Kuntien kestävän kehityksen ohjelmien kattavuus
• Pyörätieverkostojen kattavuus ja pituus
• Liittymisaste yhteiseen vesihuoltoon taajamissa ja maaseudun kyläkeskuksissa

     Sivun alkuun

3. Luonnon monimuotoisuus

Tavoitteet

Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää.

Painopisteet

1. Luonnon biologinen ja geologinen monimuotoisuus otetaan huomioon maan­käytön suunnittelussa, maa-aineslupien myöntämisessä sekä maa- ja metsätalouden toiminnassa.
2. Edistetään olemassa olevien luonnonsuojeluohjelmien ja METSO-ohjelman toteutumista sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjen suojelua. Lisätään tietoa uhanalaisista lajeista ja edistetään luonnon monimuotoisuuden seurantiedon saatavuutta.
3. Luonnon kauneusarvot ja arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi  tavoitteena on laajentaa tai tukea nykyisiä suojelualueita pitkällä aikavälillä tai luoda ekologisia yhteyksiä erillään olevien suojelualueiden välille (METSO-ohjelma).

Teeman toteutuksessa seuraavat ohjelmat ovat strategisesti merkittäviä:

• METSO-ohjelman alueellinen toteuttaminen
• Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakaavat
• NATURA-ohjelma

Seurantamittarit

• Onko strategiassa luetelluissa suunnitelmissa huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, tarkastelu säännöllisesti.
• METSO-ohjelman toteutuminen
• Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) varoin suojellut arvokkaat elinympäristöt
• Luontolaadun arviointi (metsäkeskus)
• Hämäläisten lajistojen runsausmuutokset
  • Maatalousympäristön linnuston muutokset (RKTL, lintuharrastajat)
  • Metsäkanalintukantojen määräkehitys (riistanhoitopiirit)
  • Hämeenkylmänkukka suojellut kpl, ha
  • Kalasääski (Sääksisäätiö)
  • Suurpedot (RKTL)
• Kulotusalat (metsäkeskus, Metsähallitus)
• Vesien ekologinen tila luokkien (pinta-alojen) muutos
• Hoidossa olevat perinnebiotoopit
• Luonnon monimuotoisuuden seurantakohteiden (LUMOS) tulokset
• Maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden toteutumisaste

Sivun alkuun