Happamoittava laskeuma

• Rikkilaskeuma on pienentynyt merkittävästi
• Laskeuma on suurinta Etelä-Suomessa

Happamoittava laskeuma muodostuu ilmaan päässeistä rikin ja typen oksideista (SO₂ ja NO_x) sekä ammoniakista (NH₃). Näistä rikin ja typen oksidit muodostavat suoraan rikki- ja typpihappoa reagoidessaan veden kanssa ilmassa tai viimeistään maan kosteudessa. Ammoniakki ei itsessään ole hapan yhdiste, mutta se hapettuu herkästi nitriiteiksi (NO₂) tai nitraateiksi (NO₃) ja muuttuu sitä kautta happamaksi.

Rikkilaskeuma on pienentynyt merkittävästi

Rikkipäästöjen vähentämistä koskeva ensimmäinen kansainvälinen rikkipöytäkirja allekirjoitettiin 1985. Euroopan rikkipäästöt vähenivät vuosina 1980-2000 peräti 60 prosenttia. Sen ansiosta rikkilaskeuma on selvästi pienentynyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mittausasemilla rikin laskeuma on vähentynyt 1980-luvun lopulta 50-60 prosenttia.

Typpiyhdisteiden kohdalla kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa. Typen oksidien ja ammoniakin päästöt ilmaan olivat Euroopassa korkeimmillaan 1980-luvun lopussa, mistä ne vähenivät vuoteen 2000 mennessä 25 ja 13 prosenttia. Suomen typpilaskeuma on pienentynyt 1980-luvun lopulta 30-40 prosenttia. Etelä- ja Keski-Suomessa typen oksidien ja ammoniakin yhteenlaskettu laskeuma on nykyisin suurempi kuin rikin laskeuma.

Rikin ja typen laskeuman kehitys kolmella mittausasemalla vuosina 1985-2003

Laskeuma on suurinta Etelä-Suomessa

Rikin ja typen laskeuma on suurin Etelä-Suomessa, missä Keski- ja Itä-Euroopasta tulevan kaukokulkeuman sekä Suomen omien päästöjen vaikutus on suurin. Länsi-Suomen korkeammat ammoniumtypen laskeumat ovat osin peräisin maatalouden ja turkiseläintuotannon ammoniakkipäästöistä. Laskeuma pienenee pohjoista kohden mentäessä, kun etäisyys suurimpiin päästöalueisiin kasvaa.

Alueelliset laskeuma-arvot perustuvat SYKEn koko maan kattavan mittausasemaverkon tuloksiin. SYKEn havaintoasemilla mitataan ns. bulk-laskeumaa, mikä on pääosin sateen mukana tulevaa märkälaskeumaa.

Sulfaattirikin laskeuma Suomessa vuosina 1985, 2001 ja 2003

Nitraattitypen laskeuma Suomessa vuosina 1985, 2001 ja 2003

Ammoniumtypen laskeuma Suomessa vuosina 1985, 2001 ja 2003

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi