Viemäröinti

Viemäröinti on se järjestelmä, jolla jätevedet kerätään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja josta ne edelleen johdetaan vesistöön.

Viemäröinti alkaa esimerkiksi kylpyhuoneesta WC-istuimesta, josta jätökset  johdetaan ensin kiinteistöviemäriä pitkin viemäriverkkoon. Eri katujen varsilla sijaitsevat kiinteistöt on liitetty kokoomaviemäreihin, jotka edelleen on kytketty runkoviemäreihin. Näitä pitkin jätevesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle.

Viemärit ovat usein viettoviemäreitä eli vesi virtaa luonnollisesti korkeammalta paikalta alaspäin. Jos maasto sitä edellyttää, joudutaan jätevesi pumppaamaan paineviemäriä pitkin joko osan matkasta tai koko matkan.

Viemärit valmistetaan joko muovista tai betonista ja niiden halkaisija vaihtelee 110 mm kiinteistöviemäristä yli 1000 mm kokoomaviemäriin.

Viemärijärjestelmään kuuluvat myös tarkastuskaivot ja välipumppaamot. Tarkastuskaivot sijaitsevat viemärijärjestelmässä  noin 100 metrin välein ja ne tunnistaa usein kaduilla olevista pyöreistä valurautakansista. Välipumppaamojen avulla jätevesi nostetaan korkeammalle tai kuljetetaan siirtoviemärissä pidempiä välimatkoja jätevedenpuhdistamolle.

Viemärijärjestelmä voi olla joko sekaviemäröinti tai erillisviemäröinti. Erillisviemäröinnissä on sananmukaisesti erilliset viemäriputket jätevesille ja hulevesille. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Myös perustusten kuivatusvedet johdetaan hulevesiviemäriin. Hulevesiä ei Suomessa juurikaan käsitellä, koska ne ovat jätevesiin verrattuna suhteellisen puhtaita, usein kylmiä ja virtaamavaihtelut ovat suuria. Teollisuuslaitosten varastoalueet yms. ovat kuitenkin poikkeus: niiltä valuvat hulevedet joudutaan yleensä johtamaan jätevesiviemäriin.

Sekaviemäröinnissä jäte- ja hulevedet johdetaan samaan viemäriin. Kaupunkien vanhoissa keskustoissa on vielä jäljellä tällaisia viemäreitä. Sekaviemäröinnistä pyritään kuitenkin eroon, koska se aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistamoilla:  suuret virtaamavaihtelut ja matalat lämpötilat vaikeuttavat puhdistusprosessia. Hulevesien takia puhdistamoiden altaat joudutaan mitoittamaan suuriksi.

Miten Suomessa

Maamme asukkaista noin 80 % on liitetty keskitetyn viemäröinnin piiriin. Toistaiseksi noin miljoona asukasta asuu rakennuksissa, joita ei ole liitetty yhteiseen viemäröintiin. Pääosa tällaisista rakennuksista on haja-asutusalueilla.

Suomessa oli vuonna 1999 noin 38 500 km viemäriputkea. Taajamien sisäisen viemäröinnin lisäksi löytyy useita satoja kilometrejä siirtoviemäreitä, joilla kauempana sijaitsevia taajamia on liitetty yhden puhdistamon piiriin. Tällainen on esimerkiksi lähes 70 kilometrin pituinen meriviemäri, joka kokoaa yhteen Järvenpään, Keravan, Tuusulan, Vantaan ja Helsingin jätevedet Viikinmäen puhdistamolle.

Taajamien sisäisestä viemäröinnistä alle 10 % on sekajärjestelmiä.

Viemäristöstä vastaa lähes aina kunta tai vesihuoltolaitos. Viemäröinti muodostaa suurimman osan jätevesijärjestelmän kustannuksista.

Tutkimustoiminta

Viemäreiden vuodot lisäävät vesimääriä sade- ja sulamisaikoina. Nämä hulevedet kuormittavat puhdistamoita turhaan. Vuoto- ja hulevesien vähentämiseksi on kehitetty ohjaustyökaluja "Viemärit 2020"-prosessissa.