Saimaa

Saimaa on Suomen suurimman sisävesistön, Vuoksen vesistön keskusjärvi. Kaikkiaan Vuoksen vesistössä on yli 10 000 eri kokoista järveä. Vuoksen vesistöä voidaan kutsua myös Saimaan vesistöalueeksi.

Saimaa koostuu "lukemattomista" ulapoiden ja lahtien muodostamasta järvisokkelosta, johon sisältyy myös valtava määrä saaria. Saimaan ranta-asukkaan ei ole helppo mieltää Saimaata yhdeksi, ainoaksi järveksi. Sellainen se kuitenkin on jo yhtenäisen vedenkorkeutensa perusteella.

Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö ulottuu myös kauaksi Venäjän puolelle. Vesistön Suomen puoleinen osa voidaan hahmottaa sen rannalla sijaitsevien kaupunkien mukaan. Vesistö ulottuu eteläisiltä osiltaan Lappeenrantaan ja sieltä Imatralle, seuraavaksi rajakaupunkeja ovat Savonlinna, Varkaus, Joensuu ja Kuopio. Kun pohjoiset latvareitit otetaan huomioon, niin kaupunkeja tulee lisäksi Iisalmi ja Nurmes.

Vuoksen vesistö laskee Saimaasta Imatran kosken kautta Venäjän puolelle ja siellä Vuoksea pitkin Laatokkaan. Saimaasta purkautuu Vuokseen vettä keskimäärin 550 m³/s. Laatokasta vedet jatkavat matkaansa Suomenlahteen.

 Numeerista tietoa Saimaasta

• Saimaa on pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurin järvi
• pinta-ala on noin 4 400 km²
• rantaviivaa on noin 14 850 km
• saaria on noin 13 710 kpl
• valuma-alueen ala on noin 61 070 km²

Saimaan päävirtaus

Saimaaseen laskee monta eri reittivesistöstä tai yksittäistä järveä, jotka jatkavat virtaustaan Saimaassa joko yhtenäisenä virtana tai muodostaen välillä useita eri virtausreittiä yhtyäkseen jälleen samaksi virtaukseksi.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella päävirtaus muodostuu seuraavasti: Suurimman osan vesistään Saimaa saa koillisesta Pyhäselälle purkautuvasta Pielisen reitistä sekä Höytiäisen vesistä. Pyhäselältä vedet virtaavat Rääkkylän salmien kautta Orivedelle. Oriveteen laskee myös pohjoisesta Viinijärven ja kaakosta Karjalan Pyhäjärven vedet.

Orivedeltä vedet virtaavat Savonrannan salmien sekä Enonveden ja Joutenveden kautta Tappuvirtaa pitkin Haukiveteen. Ennen Tappuvirtaa ovat vesimassaan liittyneet myös Kallaveden itäisen haaran ja Juojärven reittien vedet. Nämä vedet muodostavat 2/3 osan Haukiveteen virtaavista vesistä. Loput 1/3 vesitä Haukiveteen tulee Leppävirran suunnalta. Haukivesi on tavallaan Saimaan yksi eri reittivesiä kokoava keskusjärvi.

Haukivedeltä päävirtaus kulkee Savonlinnan salmien kautta Pihlajavedelle, johon purkautuu Punkaharjun salmien kautta Puruvesi. Päävirtaus jatkaa nyt matkaansa jakautuen välillä useammaksi osavirraksi liittyen jälleen yhteen Puumalansalmessa.

Puumalansalmesta päävirtaus virtaa Rokansaarta, Lintusaloa ja Niinisaarta ympäröiviä väyliä pitkin Liitokiven- ja Petran selille. Tämän jälkeen päävirtaus on jo Suur-Saimaan alueella sekä pois Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelta. Vesi virtaa päävirtauksessa keskimäärin 500 m³/s.

Saimaan veden laatu

Saimaan eri osat poikkeavat toisistaan vedenlaadultaan ja biologialtaan paljolti sen perusteella, miten ne sijoittuvat Saimaan päävirtaukseen ja suurimpiin kuormittajiin nähden.

Päävirtauksen syrjässä olevien, kapeiden salmien erottamien järvialtaiden veden laatuun vaikuttavat enemmän jokaisen altaan oman, läheisimmän valuma-alueen ominaisuudet, kuormitukset sekä sadevedet. Näissä vesialueissa veden virtaus on huomattavasti hitaampaa kuin päävirtausalueella ja veden viipymä alueella kestää kauemmin. Päävirtausalueen altaissa veden viipymä on noin 2-3 viikkoa.

Jokainen Saimaan eri osaan laskeva reittivesistö tai yksittäinen järvi tuo mukanaan hyvinkin erilaatuista vettä. Osa-alueilla sekoittuvat  sitten yhteen erittäin puhtaat vedet ja useiden eri kuormittajien vaikutuspiirissä olevat vedet.

Kun tarkastellaan eniten kuormitettuja reittivesistöjä tai  Saimaan osa-alueita, niin joudutaan tarkastelemaan useiden eri taajamien vesistövaikutuksia. Merkittäviä kuormittajia ovat myös teollisuuslaitokset, haja-asutusalueet, maanviljelys ja metsänhoito.

Suurin osa Saimaasta on kuitenkin vedenlaadultaan erinomaista tai hyvää. Saimaan eri osista ja ulappa-alueista on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tuottanut erittäin paljon tutkimus- ja vedenlaatutietoa laajoissa, erillisissä tutkimuksissa ja seurannoissa.

Saimaan veden laadusta saa melko hyvän käsityksen, kun tarkastellaan lähemmin seuraavia Saimaan osa-alueita. Nämä ovat: Koloveden alue, Haukivesi, Pihlajavesi, Puruvesi, Vekarasalmen ja Puumalansalmen välinen vesialue, Mikkelin alapuolinen vesialue, Luonteri ja Yövesi.

Saimaan tutkimuksissa on hyödynnetty Saimaan tutkimusalus Muikkua.