Tutkimus ja seuranta

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artiklassa 7 todetaan, että biologisen monimuotoisuuden suojelun, hoidon ja kestävän käytön tueksi tarvitaan kansainvälisesti korkeatasoista, monitieteistä ja käytäntöön soveltamiskelpoista tutkimustietoa.
Luonnon monimuotoisuuden tieteellinen tuntemus on edellytyksenä vastuulliselle päätöksenteolle monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomella on biodiversiteettisopimuksen mukaisesti velvollisuus tukea alan tieteellistä tutkimusta sekä kansallisesti, että myös kehitysmaissa, joissa resurssit tutkimuksen tekoon ovat vähäisemmät kuin taloudellisesti kehittyneemmissä maissa.
Tutkimus
Perustutkimusta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden nykytilan kartoittamiseen. Sitä tarvitaan myös selvittämään luonnon monimuotoisuuteen eri tasoilla ja eri tavoin vaikuttavien tekijöiden merkitystä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tuottama tieto on tärkeää tehtäessä biodiversiteettiin liittyviä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä ja kohdennettaessa hoito- ja suojelutoimia.
Seurannat
Biodiversiteettiseurannoissa kerätään tietoa ekosysteemeissä, lajeissa tai perinnöllisessä monimuotoisuudessa tapahtuvista muutoksista. Seurannat voivat olla tyypiltään erityisseurantoja, joiden kohteena on esimerkiksi joku uhanalainen laji tai häviämisvaarassa oleva elinympäristö, tai yleisseurantoja, joissa seurataan yleisen tason muutoksia. Monissa tapauksissa biodiversiteettiseurantojen on hyvä olla pitkään kestäviä tai pysyviä, koska myös biodiversiteetissa muutokset tapahtuvat usein hitaasti. Pysyvät seurannat ovat tärkeitä myös siksi, että niiden avulla voidaan havaita biodiversiteettiin tai yksittäisiin lajeihin kohdistuvia uusia, aiemmin tuntemattomia uhkatekijöitä.
|