Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
26.1.2007 (Päivitetty)
Ympäristöministeriö
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakent... > Rakennuksen terveell... > Elohopea
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Elohopea

Elohopea on ongelmajätettä

Vanhoissa rakennuksissa saattaa olla vielä monia sellaisia laite-, materiaali- ja rakenneratkaisuja, jotka sisältävät nykyisin ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita.

Eräs terveydelle ja luonnolle erittäin haitallinen rakennuksissa esiintyvä aine on elohopea (Hg). Rakennuksissa elohopea on käyttötarkoituksessaan useimmiten suljettu lasiampullin sisään.

Elohopea on

  • alkuaine, raskas hopeanvärinen neste
  • yhdisteineen luokiteltu ongelmajätteeksi
  • ympäristömyrkky, jonka pitoisuudet kerääntyvät ravintoketjujen huipulle (nisäkkäissä, kaloissa ja linnuissa).

Metallinen elohopea muuntuu luonnossa metyylielohopeaksi, joka on metallista elohopeaa huomattavasti vaarallisempaa.

Käyttökohteet

Tunnettuja elohopean käyttökohteita ovat muun muassa elohopeaparistot, lämpömittarit, elohopealamput ja loisteputket (1..2000 mg/kpl), sähkökytkimet ja nestetasoilmaisimet. Laitteistosta riippuen metallista elohopeaa on 1>300 g/kpl.

Metallista elohopeaa on käytetty

  • rakennusten talotekniikan laiteosissa (mm. asuinkerrostalojen porrastilojen vanhoissa valoautomaateissa, lämmönjako- ja pannuhuoneiden lämpömittareissa sekä huoneistojen ulkolämpötilamittareissa)
  • pinnantasomittareissa (mm. uimurikytkimet ja omakotitalojen polttoöljysäiliöiden mittarit)
  • paineen mittauksessa käytettävissä laitteissa (painemittarit ja paine-eroilmaisimet)
  • hyvänä sähkönjohtimena, virrankytkimenä (mm. arkkupakastimen keinukytkinperiaatteella toimiva sisävalo), sähkölaitteiden muissa komponenteissa (eräät termostaattityypit)
  • kemian laboratorioiden ja terveydenhoidon laitteissa (mm. verenpainemittareissa ja kuumemittareissa)
  • kouluissa ja koulutuskeskuksissa opetustarkoituksessa.

Kiinteistön omistaja on vastuussa haitallisten aineiden tunnistamisesta

Kiinteistöissä haitallisia aineita sisältävät materiaalit ja laiteosat pitää inventoida ja dokumentoida, vaihtaa uusiin tai merkitä, jos niitä ei pystytä heti uusimaan.

Kiinteistön omistajalla on ensisijainen vastuu rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien tai käytössä olevien laitteiden sisältämien aineiden tunnistamisesta ja niiden vaihtamisesta, jotta ne eivät joutuisi ympäristöön.

Syntyvien jätteiden hukkavirrat on estettävä ja haitallisten aineiden määrää syntyvissä jätteissä on vähennettävä. Erityisen tärkeää jätteenkäsittely on kiinteistön huolto-, korjaus- ja purkutöissä. Yksittäisten huoltotöiden yhteydessä vapautuvat komponentit on kerättävä järjestelmällisesti talteen.

Ennen korjaus- ja purkutöiden aloittamista on ennakkoon inventoitava muodostuva jäte. Haitallisia aineita sisältävät materiaalit ja laiteosat on kerättävä rikkoontumattomina talteen työmaalta. Nämä on pidettävä erillään muusta jätteestä ja toimitettava kootusti niiden sisältämien haitta-ainepitoisuuksien mukaiseen jatkokäsittelyyn.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Maijala, J-P. & Nippala, E. (2002), Elohopea ja PCB Suomen rakennuskannassa. Julkaisu 2002/6. Tampereen teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laitos. Tampere.

 

 
Muualla palvelussamme
Ympäristönsuojelu
Esitteet
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot