Vesistöjen säännöstely

	Herralanvirran pato. Kuva: Hanna Nieminen

Säännöstelyllä tarkoitetaan vesistön tai sen osan vedenkorkeuksien muuttamista virtaamia säätelemällä. Virtaamien säätely tehdään pato- ja voimalaitosrakenteiden avulla. Säännöstely muuttaa vesistöjen luonnontilaa, koska vedenkorkeusvaihtelut eivät noudata luontaista rytmiä.

Suurin osa nykyisistä säännöstelyistä on Suomessa aloitettu 1950- ja 1960-luvuilla. Säännöstely aloitettiin, koska sotien jälkeen tarvittiin lisää maatalousmaata ruoan tuotantoon, haluttiin suojata alueita tulvilta sekä hyödyntää lisääntyneen sähköntarpeen tyydyttämiseksi veden virtauksen energia voimantuotannossa. 

Eri vesienkäyttömuodoille säännöstelystä on sekä hyötyä että haittaa. Säännöstelyjen haittavaikutuksia on pyritty viime vuosina vähentämään. Tieto haittavaikutuksista on tutkimusten myötä lisääntynyt, ja toisaalta myös vesistöennusteiden paraneminen on helpottanut säännöstelyjen toteutusta.

Säännöstely Pirkanmaalla

Pirkanmaalla vesistöjä on säännöstely jo 1800-luvulla, jolloin aloitettiin Näsijärven säännöstely.

Pirkanmaalla suuria säännösteltyjä vesistöjä ovat Vanajavesi, Näsijärvi, Pyhäjärvi, Kyrösjärvi, Rauta-, Kulo- ja Liekovesi sekä Kokemäenjoen yläosa. Pirkanmaalla alkuperäisinä säännöstelyn tavoitteina olivat tulvavahinkojen vähentäminen, vesivoimatuotanto sekä vesiliikenne. 

Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien vaihtelu on suurta moniin muihin etelä- ja keski-suomalaisiin säännösteltyihin järviin verrattuna. Sen sijaan vaihtelu on suhteellisen pientä verrattuna Pohjois-Suomen voimakkaasti säännöstelyihin järviin kuten Kemijärveen.

AJANKOHTAISTA

Yhteenveto verkkokyselyn tuloksista.pdf (932 KB)

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Säännöstelyseminaarin esitykset, 12.11.2009, Tampere

• Avaus, Markku Vainio.pdf (92 KB)
• Säännöstelyselvitys, Hanna Nieminen.pdf (452 KB)
• Vedenkorkeus ja virtaama, Jouko Havu.pdf (530 KB)
• Eroosio ja kunnostus, Heidi Heino.pdf (1063 KB)
• Kompensaatio, Sami Moilanen.pdf (631 KB)
• Pyydysten likaantuminen, Sami Moilanen.pdf (258 KB)
• Rantaekosysteemi, Sami Moilanen.pdf (779 KB)
• Tiedottaminen, Hanna Nieminen.pdf (411 KB)
• Kalataloushallinnon kommentti, Jukka Muhonen.pdf (826 KB)
• Voimatalous kommentti, Seppo Kattainen.pdf (328 KB)
• ELY, Markku Vainio.pdf (341 KB)
• Vesienhoito ja tulvariskit, Merja Suomalainen.pdf (111 KB)

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

• SY689 Yhteenveto ja suositukset (2004)
• AY317 Vanajaveden, Näsijärven, Pyhäjärven sekä Kulo-, Rauta- ja Liekoveden kasvillisuustutkimuksen yhteenveto (2003)
• SY602 Päätösanalyysihaastattelut tavoitesäännöstelyjen muodostamisessa: Esimerkkinä Pirkanmaan keskeiset säännöstellyt järvet (2003)
• SY256 Vesistöjen käyttäjien mielipiteitä vedenkorkeuksista ja säännöstelyistä (2002)
• AY266 Säännöstelyn vaikutukset täplärapukantoihin (2002)
• AY179 Vedenkorkeuksien analyysiin perustuva arvio Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Iso-Kuloveden sännöstelyjen vaikutuksista (2000)
• Vedenpinnan korkeuden vaikutus lokki- ja rantalintujen pesintään Vanajanselällä vuonna 2001.pdf (julkaisematon, 433 KB)
• Säännöstelyn vaikutus Näsijärven haukikantaan.pdf (julkaisematon, 3.5 MB)
• Lempäälän, Melon ja Tyrvään säännöstelypatojen lähialueen rantaeroosio.pdf (julkaisematon 2.8 MB)

Sivun alkuun