Tutkimusmenetelmät
Geologiset menetelmät
Pohjan muotoja ja pohjan laatua voidaan tutkia erilaisilla kaikuluotainmenetelmillä, nykyisin erityisesti monikeilakaiulla. Tarkkaa tietoa pohjan muodosta ja pohjasedimentin laadusta tarvitaan geologisten muodostumien ja luontotyyppien tunnistamisen lisäksi mallinnettaessa eliölajien esiintymistä.
|
 |
|
VELMUn geologiset tutkimusmenetelmät. Kuva: H. Kutvonen GTK
|
Sukeltaminen ja pohjanäytteenotto
Laji- ja elinympäristötietoa kerätään mm. sukeltamalla. Tärkein menetelmä on ns. levälinjasukellus, jossa kohtisuoraan rantaa vastaan vedettyä narua pitkin sukeltamalla tunnistetaan pohjaan kiinnittyneitä levälajeja. Samalla voidaan ottaa levien joukossa piilottelevia eläimiä haavipussiin, ja tunnistaa niitä myöhemmin laboratoriossa. Pehmeiden pohjien eliöstöstä kerätään näytteitä erilaisilla pohjanoutimilla. Näytteet seulotaan laivalla ja analysoidaan laboratoriossa.
 |
|
Pohjaeläinnäytteenottoa tutkimusalus Muikulla kesällä 2009. Kuva SYKE.
|
Videomenetelmät
Koska pohjaeläinnäytteiden otto ja analysointi sekä sukellukset ovat aikaa vieviä, laji- ja elinympäristötietoa kerätään myös videoimalla. Pääasialliset menetelmät ovat ns. drop video –menetelmällä tai kauko-ohjattavilla videoroboteilla (ROV) sekä sukeltamalla ja pohjanoutimilla.
|
 |
|
Drop videointia Perämeren Ulko-Krunneilla kesällä 2011. Kuva Niina Kurikka Metsähallitus 2011.
|
|
 |
|
Tutkija ohjaa vedenalaista robottikameraa tutkimusalus Muikulla kesällä 2008. Kuva SYKE.
|
|
 |
|
ROV-kuvaa Itäisen Suomenlahden pohjalta. Kuvassa kilkki (Saduria entomon), yleinen pohjaäyriäinen, jonka peräpiikin jälkiä koko sedimentin pehmeä pinta on täynnä. Kuva Anna Downie SYKE.
|
Kalatutkimukset
VELMUssa kerätään tietoa myös kalojen lisääntymisalueista. Näytteitä kerätään mm. kaislikkorannoilta kahlaamalla ja kalanpoikasia tietyn mittaisella rantakaistaleella pyydystämällä (Kuva). Kartoitustiedot yhdistetään ympäristötietoihin (esim. veden lämpötila, suolaisuus ja sameus sekä ruovikkojen esiintyminen) ja tietojen pohjalta laaditaan lisääntymisalueiden todennäköistä sijoittumista kuvaavia karttoja.
|
 |
|
Kalanpoikasten pyydystämistä valkolevyn avulla. Kuva Meri Kallasvuo RKTL 2010.
|
Mallinnus
Koska kaikkia merialueita ei ole mahdollista inventoida, laaditaan lajihavaintojen ja ympäristömuuttujatiedon perusteella lajien ja yhteisöjen esiintymistä kuvaavia malleja. Mallit voidaan visualisoida kartalle, jolloin niitä voidaan käyttää esimerkiksi verrattaessa tärkeiden lajien ja ihmistoimintojen sijoittumista merialueella. Malleja tehdään vesikasveille, makroleville, pohjaeläimille ja kaloille.
|
|
|
|
|
|
|
| |
|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
Ahvenvidan (Potamogeton perfoliatus) esiintymisen todennäköisyyttä kuvaava alustava malli Hankoniemen alueelle (2011). Malli Minna Ronkainen SYKE. Kuva Metsähallitus 2006.
|
|
|
Lisätietoja
VELMU -koordinaattori, tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, puh. 040 5034848, (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)
Erikoistutkija Kirsi Kostamo, Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, puh. 0400 148656, (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi)
|