Maa- ja kallioperä

	Kuva: Tero Taponen

Uudenmaan kallioperälle tyypillisiä ovat eri kivilajeista muodostuneet seoskivilajit eli migmatiitit. Uudenmaan pohjoisosassa on laajahko, maisemassakin erottuva gabroalue. Itä-Uudellamaalla kallioperän tyypillinen kivilaji on rapakivi. Kalkkikiveä on koko Uudellamaalla. Uudenmaan maakuntakivi on sarvivälke.

Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja savi. Uudellamaalla on runsaasti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita harju- ja kallioalueita sekä moreenimuodostumia. Maaperän kansainvälisestikin merkittävimpiä erikoisuuksia ovat Salpausselät. Harjut ovat keskittyneet Keski- ja Itä-Uudellamaalle. 

Maa- ja kallioperä vaikuttaa oleellisesti maisemakuvaan. Uudenmaan maisemassa tyypillisiä ovat saaristoluotojen ja rannikon silokalliot, laajat avoimien peltojen tasaiset savikot, metsien reunustamat paljaat kallioalueet ja kalliomänniköt sekä kumpuilevat harjut, joiden maaperä on muodostanut hyvän rakennuspohjan asutukselle tai teille tai kasvupohjan metsälle.

Maa- ja kallioperän luonnonvarojen saatavuus on ollut keskeistä alueen kehittymisen kannalta. Savea on käytetty tiiliteollisuudessa. Salpausselkien ja harjujen kiviaines on ollut elintärkeää mm. rakentamisen, betoniteollisuuden ja tienpidon kiviaineshuollon kannalta. Harjukiviainesvarat ovat kuitenkin loppumassa ja tärkein niitä korvaava raaka-aine on kallioperän kiviaines, jonka osuus alueelta otetuista kiviaineksista on nykyisin 50-60 %:n luokkaa.

Tiheä asutus, runsas rakentaminen, vilkas liikenne sekä monipuolinen ja laaja teollisuus ovat jättäneet jälkensä Uudenmaan maaperään. Alueellamme on satoja sorakuoppia sekä noin 3 700 sellaista kohdetta, joiden maaperään on saattanut päästä haitallisia aineita tai jotka on tutkittu tai kunnostettu. Huolestuttavaa on, että pilaantuneista maa-alueista suuri osa sijaitsee pohjavesialueilla