Pohjavesi

	Vesiosuuskunnan uusi vedenottokaivo Hyrkkölässä Nummi-Pusulassa. Kuva: Timo Kinnunen

Uudenmaan määrällisesti ja laadullisesti parhaat pohjavesiesiintymät sijaitsevat Salpausselkien reunamuodostumissa sekä pitkittäisharjuissa. Näistä muodostumista Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut yli 500 pohjavesialuetta, joilla on käyttöä vesihuollossa joko nyt tai tulevaisuudessa.

Kalliokynnykset jakavat pohjavesivarat pinta-alaltaan melko pieniksi, erillisiksi pohjavesialueiksi. Kallioperässä, rantakerrostumissa, savipeitteisillä alueilla ja moreenimailla esiintyy määrältään vaatimattomampia pohjavesialueita.

Pohjaveden laatu

Uudenmaan pohjavesi on luontaiselta laadultaan pääsääntöisesti hyvää. Pohjavesi on yleensä melko hapanta ja tyypillisiä luontaisia laatuvirheitä ovat korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet varsinkin savipeitteisillä alueilla. Rannikkoalueilla ja saaristossa sekä syvissä kallioporakaivoissa saattaa esiintyä jäänteenä vanhasta merivedestä aiheutuvia korkeita suolapitoisuuksia. 

Kallioperä vaikuttaa monin paikoin pohjaveden laatuun. Esimerkiksi Lohjan seudulla kallioperässä esiintyy pohjaveden happamuutta vähentävää kalkkikiveä. Itä-Uudellamaalla pohjaveden fluoridipitoisuudet ovat kallioperässä pääkivilajina esiintyvän rapakiven vaikutuksesta monin paikoin niin korkeat, että vesi ei täytä käsittelemättömänä talousveden terveydellisiä laatuvaatimuksia. Kallioporakaivovesissä on paikoitellen todettu korkeita radon- ja uraanipitoisuuksia, jotka aiheutuvat kallioperässä olevista radioaktiivisista mineraaliesiintymistä.

Pohjaveden likaantuminen

Pohjaveden laatuun vaikuttaa luonnollisten tekijöiden lisäksi ihmisen toiminta. Uusimaa on maamme tiheimmin asuttu alue, ja väestön ja asutuksen määrä pohjavesialueilla on kasvanut pitkään.

Salpausselät ja harjut ovat ikimuistoisista ajoista lähtien toimineet luonnollisina kulkureitteinä ja hyvinä rakennuspaikkoina. Tiestö, asutus, teollisuus ja näiden tarvitsemat tukitoiminnot kuten sahat, maa-ainestenottoalueet ja kaatopaikat ovat vuosisatojen kuluessa sijoittuneet samoille alueille, joista nykyisin otetaan vesihuollossa käytettävä pohjavesi. Seurauksena tästä on ollut se, että pohjaveden muodostumisen ja laadun hyvänä säilymisen kannalta tärkeät luonnontilaiset osat pohjavesialueista ovat monin paikoin voimakkaasti pienentyneet.

Joissain paikoin ihmisen toiminnasta johtuen pohjaveden laatua ovat heikentäneet mm. tiesuola, lannoitejäämät, kasvinsuojeluaineet, polttoainejäämät, liuottimet ja kyllästysaineet. Tällaiset alueet, joilla ihmistoiminnan vaikutus on selvästi nähtävissä pohjaveden laadussa, mutta joissa laatu vedenhankintaa ajatellen on kuitenkin vielä säilynyt moitteettomana, on  nimetty riskialueiksi. Yleisesti ottaen pohjaveden laatu on pysynyt toistaiseksi hyvänä. Vakavimmat pohjaveden likaantumistapaukset ovat aiheutuneet teollisuuden satunnaispäästöistä.

Pohjavesien riskialueet