Ajankohtainen vesitilanne - vedenkorkeus ja virtaama

Ounasjoen ja Ivalojoen vedenkorkeudet laskussa, Tornionjoen nousu hidastumassa (22.5.2013)

Ounasjoen ja Ivalojoen vedenkorkeudet ovat laskussa, Tornionjoella ja Tenojoella virtaama jatkaa vielä nousuaan ja tulvahuippu on viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Tälle viikolle on ennustettu pääosin poutaa, loppuviikosta sateen riski kasvaa. Ennustetut sateet eivät kuitenkaan riitä nostamaan jokien pintoja merkittävästi.

Tornionjoen tulvahuippu on ensi viikon alussa, jos tämän hetkinen ennuste toteutuu. Pellossa vesi nousisi 10 - 20 cm tasolle LN+79.85 - 79.95. Tornion ennusteessa on erityisen paljon epävarmuutta, koska vesistön Ruotsin puoleisen osan lumen määrää on vaikeampi arvioida lumihavaintojen puuttuessa. Tästä syystä ennuste saattaa olla liian suuri eikä vedenkorkeus Tornionjoella enää juuri nousisi. Tornion kaupungin kohdalla vesi jäänee joka tapauksessa alimman vahinkoriskirajan N60+3.80 m alapuolelle.

Ounasjoen virtaama kääntyi eilen iltapäivällä laskuun, laskua on kertynyt eilisen aamupäivän lukemista 20 cm. Kittilässä vahinkorajasta jäätiin 77 cm päähän.

• Merivesitulvat: Varoitukset ja turvallisuus (Ilmatieteen laitos)

Etelä-Suomi (17.5.)

Etelä-Suomeen on ennustettu rankkoja sateita, jotka todennäköisesti nostavat jokien virtaamia lähipäivinä monin paikoin. Myös paikallinen tulviminen taajamissa on mahdollista, mikäli sadetta kertyy sääennusteiden mukaisesti 20-40 mm lauantaiaamuun mennessä. Runsaimmat sateet on luvassa Kaakkois-Suomeen. Nyt perjantaina jokien virtaamat ovat vielä alkukesälle tyypillisen pienissä arvoissa, paikoin ajankohdan keskimääräistä pienempiä.

Järvien vedenpinnat Etelä-Suomessa ovat tällä hetkellä pääosin laskussa, mutta ennustetut sateet nostanevat vedenkorkeuksia tällä ja ensi viikolla. Tuusulanjärvi on 5 cm ja Hiidenvesi noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Lohjanjärven pinta ei ole vielä saavuttanut kevään korkeinta tasoaan, vaan jatkaa vielä nousuaan. Edellä mainittujen järvien vedenpinnat nousevat viikon tai kahden aikana 5-10 cm. Painio on laskenut kevään korkeimmalta tasoltaan vajaassa kuukaudessa noin 65 cm ajankohdan keskimääräiselle tasolle, lähipäivien sateet saattavat nostaa sen pintaa ennusteen mukaan joitakin senttejä. Säkylän Pyhäjärven pinta on hieman ajankohdan keskimääräistä ylempänä, parin viikon aikana se pysyy lähellä nykyistä tai nousee hieman. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on laskenut keväthuipustaan 70 cm, rankkasateet ainakin hidastavat sen laskua tai saattavat nostaa vedenpintaa ensi viikolla. Sateiden lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien kehittymiseen.

Sivun alkuun

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (15.5.)

Vuoksen vesistössä kevään valuntahuippu on jo ohi. Loppuviikolle ennustetaan lämmintä ja vähäsateista säätä, mikä pienentää valuntaa ja järvien tulovirtaamia. Suurista järvistä Kallavesi ja Pielinen jatkavat nousua ainakin ensi viikon alkuun asti. Saimaan vedenkorkeus pysyy kesäkuun puoliväliin lähellä nykyistä tasoa.

Saimaan vedenkorkeus on noin 45 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on noussut noin 5 cm huhtikuun minimikorkeudesta. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee korkeintaan 5 cm kesäkuun puoliväliin mennessä ja kääntyy tämän jälkeen todennäköisesti laskuun, mikäli alkukesästä ei tule tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus jatkaa vielä nousua, mutta tämän hetkisen ennusteen mukaan nousu tasaantuu ensi viikon aikana. Talvella tehdyn lisäjuoksutuksen johdosta, juoksutusta on keväällä pienennetty vedenkorkeuden palauttamiseksi luonnontilaista vastaavalle tasolle. Kesäkuun puolivälissä vedenkorkeus jäänee kuitenkin hieman tavallista alemmaksi, koska lumen maksimivesiarvo oli Pielisen valuma-alueella tänä keväänä tavallista pienempi. Vedenkorkeuden nousu riippuu kuitenkin pitkälti alkukesän sademääristä.

Pielisen valuma-alueella Valtimon-, Saramo-, Jongunjoen tämän kevään maksimivirtaamat saavutettiin huhtikuun lopulla, mutta virtaamat ovat pysyneet runsaiden sateiden johdosta verrattain suurina. Sään ennustetaan lämpenevän ja sateiden jäävän vähäisiksi, minkä johdosta virtaamat lähtevät todennäköisesti loppu viikolla laskuun. Tänä keväänä näiden jokien virtaamahuiput jäivät kuitenkin selvästi keskimääräisiä kevään huippuja pienemmiksi vähäisen lumimäärän johdosta.

Kallaveden vedenkorkeus on nousussa ja saavuttaa tämän kevään maksimikorkeuden loppukuun aikana. Lumen maksimivesiarvo oli Kallaveden valuma-alueella keskimääräinen ja vedenkorkeus nousee todennäköisesti lähelle keskimääräistä maksimikorkeutta.

Iisalmen reitin järvistä Kiuruvesi ja Sonkajärvi ovat jo laskussa. Poro- ja Onkiveden pinnat ovat myös kääntymässä laskuun. Useimpien Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jo lähellä tyypillisiä kesäkorkeuksia. Vuotjärven ja Syvärin vedenkorkeuksia nostetaan vielä hieman toukokuun loppuun mennessä. Myös Koitereen ja Juojärven vedenkorkeudet nostetaan toukokuun loppuun mennessä tavanomaisille kesäkorkeuksille. Näiden järvien valuma-alueilla lumen maksimivesiarvo oli noin 30-50 mm normaalia pienempi, minkä vuoksi esimerkiksi Koitajoen virtaamahuippu Möhkökoskella jäi noin 30 m³/s tavallista kevään maksimivirtaamaa pienemmäksi.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenpinnat on nostettu lähelle tyypillisiä kesäkorkeuksia. Kiteenjoella virtaama on kääntynyt laskuun ja on lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa.

Sivun alkuun

Päijänne ja Kymijoen vesistö (15.5.)

Kymijoen vesistöalueen latva-alueilla useimpien järvien pinnat ovat nyt lähellä tämän kevään huippukorkeuksia, ja osa pienemmistä järvistä on jo kääntynyt laskuun. Eräät suurimmista järvistä jatkavat vielä nousuaan.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Pinta on noussut kevään alimmalta tasolta nyt 40 cm ja sen ennustetaan nousevan kesäkuun puoliväliin mennessä vielä 20-40 cm. Lähiviikkojen tulovirtaamaennuste on muuttunut aiempaa pienemmäksi ja juoksutusta on hiukan pienennetty. Kalkkisen kokonaisvirtaama on nyt ajankohtaan nähden keskimääräinen noin 220 m3/s. Myös Kymijoen pääuomassa virtaama on ajankohdan mediaanilukemissa, Kuusankoskella noin 350 m3/s. Virtaaman ennustetaan hiukan pienentyvän kuun loppua kohti mentäessä.

Heinolan Konniveden ja Ruotsalaisen pinnat on nostettu tyypillisen säännöstelykäytännön mukaisesti takaisin niiden tavanomaiseen korkeuteen, 40-50 cm huhtikuun puolivälin minimikorkeutta ylemmäksi. Iitin Pyhäjärven pinta on normaalissa kevätkorkeudessa, josta se luultavasti nostetaan kesäkuun alkuun mennessä noin 15 cm ylemmäksi säännöstelykäytännön mukaiseen kesän pinnakorkeuteen.

Vesistöalueen pohjoisosassa suurten säännöstelemättömien järvien Keiteleen, Konneveden, Pielavesi-Nilakan ja Iisveden vedenpinnat ovat nyt lähellä kevään maksimikorkeuksia, jotka tänä vuonna ovat lähellä pitkän aikavälin keskimääräisiä kevätmaksimeja. Ennusteen mukaan järvien vedenkorkeudet pysyvät seuraavat 2-3 viikkoa lähellä nykyisiä lukemia.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinnan nousu on lähes pysähtynyt, vaikka Kissakosken juoksutus on ajankohtaan nähden pieni. Vuohijärven pinta on juuri kääntynyt hitaaseen laskuun, joka ennusteen mukaan jatkuu kesäkuun lopulle saakka.

Sivun alkuun

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (16.5.)

Loimijoella ja Kokemäenjoen alajuoksulla vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä. Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstellyistä järvistä Näsijärven, Vanajaveden ja Tampereen Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vanajaveden ja Tampereen Pyhäjärven vedenkorkeudet pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä, Näsijärvi nousee kesäkuun puoliväliin mennessä noin 40 cm. Kyrösjärvi on 17 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja kääntymässä laskuun kohti tavanomaista kesävedenkorkeutta.

Suurten luonnontilaisten järvien Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tai laskevat hieman. Keurusselän vedenkorkeus on vielä 10 cm tavanomaista korkeammalla, Tarjanteen puolestaan 5 cm tavanomaista alempana. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet alkavat laskea, laskua kertyy ennusteen mukaan Keurusselälle 25-30 cm ja Tarjanteelle 15-20 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Karvianjoen vesistössä jokien ja järvien vedenkorkeudet ovat laskussa. Poosjärvi, jossa vedenpinnan nousu jatkui pisimpään, saavutti huippunsa vappuna ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Isojärven pinta kävi huhtikuun lopussa lähellä viime syksyn lukemia, mutta on laskenut siitä jo yli metrin ja palannut ajankohtaan nähden tavanomaiselle tasolle.

Sivun alkuun

Pohjanmaa (16.5.)

Virtaamat Pohjanmaan joissa ovat laskemassa kohti loppukevään tyypillisiä lukemia. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla virtaamat ovat vielä helatorstain sateiden jäljiltä tavallista korkeammalla. Esimerkiksi Siikajoen Länkelässä virtaama on vielä 130 m3/s. Seuraavan viikon aikana virtaamat jatkanevat laskuaan. Viikonloppuna Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin olemassa pieni rankkasateiden riski. Koska maaperä on yhä hyvin märkää, nostavat mahdolliset sateet nopeasti jokien virtaamia.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan järvet ovat pääosin kesäkorkeuksissaan. Kuortaneenjärvi laskee vielä 30 cm toukokuun loppuun mennessä. Mahdolliset sateet nostavat järvien vedenpintoja. Lappajärvi on keskimääräisellä tasollaan 69,95, jonka tuntumassa se pysyy seuraavan viikon ajan. Lappajärven juoksutus on nostettu 20 m3/s:iin.

Kyrönjoen tulva-alueet on saatu tyhjennettyä tulvavesistä. Pengerrysalueiden tulvajärvien pinta-ala oli suurimmillaan lähes 3000 hehtaaria ja veden kokonaismäärä yli 20 milj. m3. Pengerrysalueiden valmistumisen jälkeen vuonna 1984, niille on päästetty vettä kolmesti ja päästetty vesimäärä oli selvästi suurin tänä keväänä.

Iijoen vesistöalueella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat pääsääntöisesti laskussa. Raasakan virtaama on nyt noin 500 m3/s ja laskussa. Livojoella virtaama oli edellisen viikon ajan lievässä nousussa, mutta on myös jo kääntynyt laskuun. Pudasjärven vedenkorkeus on laskenut 25 cm ajankohdan keskimääräistä alemmaksi, myös Jaurakkajärven ja Jongunjärven vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskimääräistä alempana ja laskussa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutus on keskeytetty toistaiseksi ja niiden pinnat ovat nousussa.

Kuivajoella Ravaskan virtaama on noin 60 m3/s ja laskussa. Oijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja laskussa.

Sivun alkuun

Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi (20.5.)

Oulujoen vesistön järvien tulovirtaamat ovat laskussa. Säännöstellyt järvet ovat nousussa kohti kesän tavoitekorkeuksiansa. Luonnontilaiset järvet saavuttivat huippunsa viime viikolla ja ovat nyt kääntyneet laskuun. Juoksutukset järvistä ovat ajankohdalle keskimääräisiä kuten on myös virtaama Oulujoessa.

Hyrynsalmen reitin säännöstellyistä järvistä Kiantajärvi nousee vielä noin 55 cm ja Vuokkijärvi noin 30 cm kesään mennessä. Sotkamon reitillä Ontojärvi nousee noin 60 cm, Kiimasjärvet noin 5 cm ja Nuasjärvi noin 10 cm kahden viikon aikana. Oulujärvelle nousua kertyy kesään mennessä veilä noin 20-25 cm.

Sotkamon reitin luonnontilaiset Lammasjärvi ja Lentua ovat laskeneet viime viikkoisista huipuistaan muutamia senttejä. Huippuvedenkorkeudet jäivät molemmille järvillä 20-30 cm keskimääräistä pienemmiksi.

Kuusamon vesistöissä Muo - ja Kitkajärvi ovat myös saavuttaneet huippuvedenkorkeutensa ja kääntyneet laskuun. Järvet laskevat noin 5 cm seuraavien kahden viikon aikana.  

Sivun alkuun

Lappi (21.5.)

Ivalojoen virtaama on kääntynyt laskuun ja Ounasjoen virtaaman nousu on taittumassa. Torniojoella ja Tenojoella virtaama jatkaa vielä nousuaan ja tulvahuippu on viikonloppuna. Tenojoella sään viileneminen on hidastanut joen pinnan nousua. Tälle viikolle on ennustettu pääosin poutaa, loppuviikosta sateen riski kasvaa. Ennustetut sateet eivät kuitenkaan riitä nostamaan jokien pintoja merkittävästi.

Torniojoen tulvahuippu on viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Pellossa vesi nousee 30 - 50 cm tasolle LN+80.10 - 80.30. Tornion kaupungin kohdalla vesi voi ensi viikolla nousta alimmalle vahinkorajalle N60+3.80 m.

Ounasjoen virtaama ei ole nousemassa vahinkorajalle Kittilässä. Runsaimmatkaan ennustetut sateet eivät saa joen pintaa nousuun Kittilässä. Vahinkorajalle on vielä 77 cm.

Tenojoella tulvasta ennustetaan tulevan hieman keskimääräistä suuremman. Tenojoellakin suurimman virtaaman ennustetaan olevan 24- 25.5. jonka jälkeen virtaamat kääntyvät nopeaan laskuun. Tenojoella jäät ovat lähteneet aiheuttamatta vahinkoja.

Kemijoen vesistön suurten tekoaltaiden Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoaan. Altaiden pinnat ovat nyt keväälle tyypillisessä nopeassa nousussa joka jatkuu sulamiskauden loppuun asti. Porttipahdasta ei juoksuteta ennen altaiden täyttymistä. Kemijärven pinta on nyt saavuttanut kevään korkeimman tasonsa ja allas on täynnä. Seitakorvan juoksutus on nyt ja seuraavien päivien ajan 700- 800 m3/s.

Inarijärven vedenpinta on lähellä mediaanitasoa, tällä hetkellä keväälle tyypillisessä nousussa joka jatkuu kesäkuun puoliväliin asti. Kaitakosken juoksutus on 150-180 m3/s seuraavan viikon ajan.