Keikvedenlahden kunnostus

Porin Ahlaisissa sijaitsevan Keikvedenlahden kunnostushanke käynnistettiin vuonna 2005. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää merenlahden nykytila, kehittää ranta-asukkaiden mahdollisuuksia osallistua sen hoitoon sekä laatia ja toteuttaa kunnostussuunnitelma. Erityistä painoarvoa asetettiin virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiselle ja valuma-alueelta tulevan vesistökuormituksen vähentämiselle.

Vuosikymmeniä sitten Keikvedenlahdella kalastettiin ja uitettiin tukkeja. Nykyään merenlahden virkistyskäyttömahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä mm. paikallisille harrastekalastajille, linnustajille ja mökkiläisille.

Keikvedenlahti on matala ja muodoltaan laakea merenlahti. Sen pinta-ala on noin 117 ha ja keskisyvyys 2,3 m. Maankohoamisen ja lahteen kohdistuneen kiintoainekuormituksen seurauksena lahti oli kunnostushankkeen käynnistyessä mataloitunut ja kasvamassa umpeen. Rehevöityminen oli havaittavissa mm. runsaana vesikasvillisuutena ja veden sameutena. Keikvedenlahden tilan parantamista oli yritetty jo 1970-luvulla, jolloin lahteen laskevan Pohjajoen suistoa perattiin Tampereen vesipiirin toimesta.

Keikvedenlahden kunnostushankkeessa selvitettiin lahden vedenlaatu, syvyysolosuhteet, pohjan rakenne ja virtausolot sekä arvioitiin maisemaa, eliöstöä ja lahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Itse kunnostustoimenpiteisiin kuuluivat vesikasvien niitto ja poistokalastus. Hankkeessa tehtiin myös suunnitelma merenlahden kuroutuneiden salmien leventämiseksi sekä rakennettiin vedenkorkeusmittari ja virtausolojen selvitykseen tarvittavia tutkimusvälineitä.

Niittotöistä vastasi vuonna 2002 merenlahden kunnostamiseksi perustettu Keikveden vesistö ry ja niitot toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2005. Työt poistokalastuksen aloittamiseksi tehtiin samana kesänä toteuttamalla verkkokoekalastus ja ranta-asukkaille suunnattu kalastuskysely. Kalastoselvityksen mukaan Keikvedenlahdella oli särkikalavaltainen kalasto, minkä vuoksi särkiä ja lahnoja päätettiin alkaa kalastaa entistä runsaammin osana kotitarvekalastusta. Keikveden vesistö -yhdistys tuki suunnitelmaa ja tarjoutui hankkimaan katiskoja tähän tarkoitukseen.

Kunnostuksen jälkeen Keikveden vesistö ry huolehti seurannasta. Seurantaan suunniteltiin kuuluvaksi näkösyvyyden mittausta ja levätestien tekemistä kesäisin kahden viikon välein, vesikasvillisuuden tiheyden seurantaa niitetyillä alueilla, veden ravinnepitoisuuksien määrittämistä kerran kesässä sekä alueen aktiivikalastajien suorittamaa kalastusseuranta saalispäiväkirjojen avulla. Seurantaa suorittamaan perustettiin yhdistyksessä seurantaryhmä.

Kunnostushanke toteutettiin Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen ja ympäristötoimiston, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Lounais-Suomen ELY-keskus) ja Keikveden vesistö ry:n yhteistyönä. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 40 000 e, josta kunnostustoimenpiteisiin meni 9600 e, loput hallintoon ja tutkimuksiin. Rahoituksen hanke sai Euroopan aluerahastosta (65 %), kunnilta (24 %) ja yhdistyksiltä (11 %). Hankkeeseen osallistuivat lisäksi Turun yliopisto, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sekä koekalastuksen suorittanut Ville Kangasniemi. Hankkeen puitteissa syntyi lisäksi Keikveden vesistö ry:n aloitteesta itse rakennettu niittokone, johon saatiin erillistä rahoitusta. Niittoveneen rakentamiskustannukset olivat runsas 16 000 euroa, ja kuluihin osallistuivat alueen TE-keskus (nyk. ELY-keskus) ja vesistöyhdistys.