Yhdyskuntien vedensaanti
Pohjavesi on tärkeä osa kansallisvarallisuutta, jota Hämeessä on runsaasti. Toisaalta Hämeessä on pohjavesialueilla myös runsaasti asutusta ja toimintoja ja sen seurauksena myös useita pilaantuneita pohjavesialueita.
Kuntien vesihuolto perustuu yksinomaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Haja-asutusalueiden vesihuolto perustuu pääasiassa omiin kaivoihin. Kanta- ja Päijät-Hämeessä on yhteensä noin 340 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä (I-luokka) on 145, vedenhankintaan soveltuvia (II-luokka) 148 ja muita (III-luokka) noin 50. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on noin 1 200 km2. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin 500 000 m3/d.
Käytössä olevien pohjavedenottamoiden vedenhankintaselvityksissä on aikoinaan kiinnitetty huomiota vain saatavissa olevan pohjaveden määrään ja laatuun. Pohjaveden muodostumisalueen määrittäminen on ollut toissijaista ja tehty yleensä vain karttatarkastelun perusteella.
Nykyaikaisin menetelmin Hämeessä toteutetut ja toteutettavat pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset antavat arvokasta pohjatietoa niin vedenhankinnan ja pohjaveden suojelun kuin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. On tärkeätä, että pohjavesialueet tunnetaan nykyistä paremmin ja että ne ovat oikein ja luotettavasti luokiteltu ja rajattu.
Luokituksen ja rajauksen tarkistamiseksi/varmistamiseksi tarvitaan vielä lisää tietoa niin itse pohjavesiesiintymien rakenteesta kuin niiden vedenhankintakelpoisuudesta. Vasta näiden lisätietojen pohjalta voidaan tehdä luotettavasti julkisoikeudellisia ja yksilön oikeusturvaa koskevia päätöksiä sekä yhteen sovittaa eri maankäyttömuotoja ja varmistaa pohjavesivarojen säilyminen ja turvaaminen.
|