Kansainvälinen yhteistyö vesiasioissa
Euroopan Unioni
Suomen vesialan kansainväliseen toimintaan vaikuttaa suuresti Euroopan unionin yhteisöoikeus. EY:n säädöksistä mainittakoon vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) ja meristrategiadirektiivi (2008/56/EY), jotka on implementoitu kansallisesti lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) sekä valtioneuvoston asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004) ja vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY) on implementoitu muuttamalla valtioneuvoston asetuksia vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Tulvadirektiivin (2007/60/EY) pohjalta on säädetty laki tulvariskien hallinnasta (620/2010).
Vesipuitedirektiivi (VPD) ja EU:n vesialan ryhmiä
Vesipuitedirektiiviä toteutetaan EU:n yhteisellä strategialla (Common Implementation Strategy CIS) (kuva).
 
Yhteisen strategian (CIS) tilapäisissä asiantuntijaryhmissä Suomea edustavat
EU:n vesijohtajien ryhmä (Water Directors)
- Saara Bäck, YM, Suomen vesijohtaja
- Kai Kaatra, MMM:n edustaja vesijohtajien kokouksessa
Vesijohtajien kokouksia valmisteleva strateginen työryhmä (Strategic Co-ordination Group)
Pysyvät työryhmät (Permanent Working Groups)
- WGA (ekologinen tila): Seppo Hellsten, SYKE
- WGC (pohjavesi): Janne Juvonen, SYKE
- WGD (raportointi, rakennetut vesistöt): Antton Keto, SYKE
- WGE (kemiallinen tila): Airi Karvonen, YM
- WGF (tulvat): Minna Hanski, MMM ja Mikko Huokuna, SYKE
Ad hoc- seminars
- Vesipuitedirektiivin toimeenpano: Antton Keto, SYKE
Muiden EU-direktiivien työryhmiä
- Meristrategiadirektiivi: Eeva-Liisa Poutanen, YM, Suomen merijohtaja
- Nitraattidirektiivi: Leena-Marja Kauranne, YM
- Yhdyskuntajätevesi (UWWT): Jonne Säylä, SYKE
Lisää vesiasioista EU:ssa
Euroopan Unionin vesialan verkkosivuille on koottu veteen liittyvät direktiivit sekä vesiaiheista tietoa ilmastonmuutokseen liittyen
Erilaisiin EU-hankkeisiin liittyviä dokumentteja ja tausta-aineistoa on koottu Circa:n sivuille
Euroopan Unionin virallinen lehti sekä oikeudelliset asiakirjat
Vesialan yhteistyötä EU:ssa koordinoi Euroopan komission vuonna 2004 perustama WssTP
Euroopan ympäristökeskus toimii Euroopan Unionin erillisvirastona, jonka tehtävänä on tuottaa riippumatonta ympäristötietoa sekä koordinoida Euroopan ympäristötieto- ja -seurantaverkostoja.
Euroopan Komission ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjauksessa toimii veteen liittyvää ympäristötietoa välittävä WISE
Eurostat kerää veteen liittyviä tilastotietoja ja toimii yhteistyössä WISE:n kanssa
CEN tuottaa eurooppalaisia standardeja
SIWI on Ruotsissa toimiva instituutti, joka toimii kansainvälisellä kentällä globaalien vesiongelmien parissa
Lähialueyhteistyö
Kansainvälisten vesiasioiden hoidossa toinen erityinen painopiste EU-yhteistyön lisäksi on lähialueyhteistyö. Lähialueyhteistyöhön kuuluu osallistuminen Itämeren alueen Itämeri-strategiaan sekä pohjoisen ulottuvuuden hallitusten välisiin alueneuvostojen toimintaan.
Itämeren suojelua ohjaa ja kehittää Itämeren suojelukomissio (HELCOM), jossa kaikki Itämeren rantavaltiot ovat edustettuina
Pohjoisessa ulottuvuudessa toimii neljä alueneuvostoa, joista arktisen neuvoston rooli on painottunut erityisesti ympäristöhaasteisiin ja kestävään kehitykseen.
Kansainvälinen yhteistyö
Vesiensuojelun kansainvälinen yhteistyö nojaa useisiin kahden- ja monenkeskisiin sopimuksiin.
Vesialan kansainvälisen yhteistyön edistämisessä Suomessa Tekesillä ja Suomen vesifoorumilla (Finnish Water Forum) on suuri rooli.
Tekesin vesiohjelma tukee vesialan liiketoiminnan kansainvälistymistä sekä verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Vesiohjelman kokonaispanostus on noin 90 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 40 miljoonaa.
Suomen vesifoorumi eli Finnish Water Forum (FWF) on avoin suomalaisten vesialan toimijoiden verkosto, joka vahvistaa Suomen toimintaa ja kilpailukykyä kansainvälisillä vesimarkkinoilla. Siihen kuuluu yksityisiä yrityksiä, julkisen hallinnon laitoksia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja aatteellisia yhdistyksiä. Veteen liittyvän kehitysyhteistyön edistäminen on erityinen painopiste, jonka kautta FWF osallistuu YK:n kansainvälisten vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. SYKE on tärkeä toimija FWF:ssa.Vastaavia kansallisia verkostoja on useissa maissa.
Suomen vesiohjelma pyrkii kokoamaan koko julkisen sektorin vesialan kehitystyön perustutkimus mukaan lukien
Kehitysyhteistyö
Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on vähentää köyhyyttä sekä edistää kestävää kehitystä YK:n vuonna 2000 asettamien vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Kehityspolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston vuonna 2007 hyväksymä kehityspoliittinen ohjelma.
Kehitysyhteistyötä toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti, monenkeskisesti sekä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Yksi esimerkki alueellisesta kehitysyhteistyöstä on vuonna 2009 aloitettu Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian kattava kehityspoliittinen puiteohjelma, laajemman Euroopan aloite (FinWaterWEI).
Vesialan kehitysyhteistyön painopistealueet määritellään Suomen vesialan kansainvälisessä strategiassa.
Ulkoasianministeriön vuonna 2010 julkaiseman raportin "The Finnish Development Cooperation in the Water Sector" mukaan Suomen vesialan kehitysyhteistyö parantaa suoraan edunsaajien elinolosuhteita. Puutteita havaittiin lähinnä hankesyklin johtamisessa ja poliittisissa puitteissa.
Kansainvälisiä vesialan verkkoja ja foorumeita
Yhdistyksiä
Muita linkkejä ja tietolähteitä
Sivun alkuun
|