Heksaklooribentseeni (HCB)

• Käyttö ja päästöt
• Terveysvaikutukset
• Ympäristövaikutukset

Käyttö ja päästöt

Heksaklooribentseeni (HCB) tuli markkinoille vuonna 1945. Sitä on käytetty peittausaineena kasvitautien torjunnassa ja lähtöaineena kemikaalien valmistuksessa. HCB:tä on käytetty esimerkiksi liuottimina maali- ja muoviteollisuudessa ja muilla kemian-, tekstiili- ja metalliteollisuuden aloilla sekä fungisidina, puunsuojausaineena ja paperin impregnoinnissa. Heksaklooribentseeniä muodostuu myös sivutuotteena valmistettaessa klooria, suolahappoa ja muita klooripitoisia teollisuuskemikaaleja. Lisäksi Ruotsissa on todettu, että HCB:tä voi muodostua jätteenpolton yhteydessä tai kloorialkaliteollisuuden ja puunkyllästysaineiden valmistuksen jätevesissä. Vuosina 1978-1981 sitä valmistettiin maailmanlaajuisesti vuosittain noin 10 000 tonnia. Sivutuotteista tulevan määrän on arvioitu vuosittain olleen vielä suurempi.

Heksaklooribentseenin käyttö on kielletty useissa maissa. Suomessa sen käyttö torjunta-aineena kiellettiin vuonna 1996 (VNp 1361/1996). Käyttö oli kuitenkin loppunut jo 1977, jolloin rekisteröinnin haltija luopui aineen markkinoinnista, koska aine paljastui syöpää aiheuttavaksi koe-eläimillä ja oli hitaasti hajoava.

Heksaklooribentseenin käyttöä on voimakkaasti rajoitettu Tukholman sopimuksella. Sen tuotanto on sallittu vain sopimuksen liitteessä mainittuihin yksilöityihin poikkeuksiin (välituote, torjunta-aineen liuotin ja suljetuissa järjestelmissä yhdellä paikalla käytettävä välituote). Yksikään sopimuksen osapuoli ei ole kuitenkaan ilmoittanut käyttävänsä HCB:tä mihinkään.

HCB:tä sisältävien tuotteiden ja HCB:llä käsiteltyjen tuotteiden tuonti ja vienti Suomen markkinoille ja ulkomaille on ollut kiellettyä 1.9.2002 lähtien. EU:ssa sen kaikki käyttö, valmistus, maahantuonti ja vienti on kielletty POP-asetuksella 850/2004/EY.

HCB:tä on löydetty viime vuosina ilotulitteiden pyroteknisistä massoista myös Suomessa. Useissa Euroopan maissa erityisesti kiinalaisvalmisteisia ilotulitteita on vedetty pois markkinoilta vuosittain.

Terveysvaikutukset

Heksaklooribentseenin on eläinkokeissa todettu olevan syöpävaarallista ja vaikuttavan muun muassa maksaan, keuhkoihin, munuaisiin, kilpirauhasiin, lisääntymiselimiin sekä hermostoon ja immunologisiin systeemeihin. Akuutti myrkyllisyys (LD₅₀) rotalle on vain 3,5 mg/kg.

Ympäristövaikutukset

Heksaklooribentseeni liukenee erittäin niukasti veteen (vesiliukoisuus on 0,01 - 0,04 mg/l). Se on ympäristössä erittäin pysyvä yhdiste. Puoliintumisajaksi on arvioitu maaperässä aerobisissa olosuhteissa noin kolme vuotta ja anaerobisissa olosuhteissa noin 23 vuotta. Haihtuminen ja sitoutuminen sedimenttiin ovat heksaklooribentseenin pääasialliset häviämistiet vedestä. Heksaklooribentseeni on erittäin kertyvää (log K_ow-arvo 3,0 - 6,4). Kokeellisesti mitatuiksi BCF-arvoiksi on saatu kaloille 22 000. Kertymistä voi tapahtua joko suoraan tai ravintoverkon kautta. Heksaklooribentseeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC₅₀-arvot ovat kalalle 11-22 mg/l (96 h) ja EC₅₀-arvo vesikirpulle 0,5 mg/l (24 h) ja levälle 0,03 mg/l (96 h).